Le 8 décembre de l’an dernier, M. Gerbois, professeur de mathématiques au lycée de Versailles, dénicha, dans le fouillis d’un marchand de bric-à-brac, un petit secrétaire en acajou qui lui plut par la multiplicité de ses tiroirs.

Viime vuoden joulukuun 8. päivänä Versaillesin lukion matematiikan opettaja Gerbois löysi romukauppiaan sekamelskasta pienen akasiapuisen kirjoituspöydän, joka viehätti häntä monien vetolaatikoidensa ansiosta.

— Voilà bien ce qu’il me faut pour l’anniversaire de Suzanne, pensa-t-il.

– Tämä on juuri sitä, mitä tarvitsen Suzannen syntymäpäivään, hän ajatteli.

Et comme il s’ingéniait, dans la mesure de ses modestes ressources, à faire plaisir à sa fille, il débattit le prix et versa la somme de soixante-cinq francs.

Ja koska hän pyrki miellyttämään tytärtään parhaansa mukaan, hän neuvotteli hinnasta ja maksoi 65 frangia.

Au moment où il donnait son adresse, un jeune homme, de tournure élégante, et qui furetait déjà de droite et de gauche, aperçut le meuble et demanda :

Kun hän antoi osoitteensa, elegantti nuorimies, joka jo etsiskeli tavaroita joka puolelta, huomasi huonekalun ja kysyi:

— Combien ?

– Kuinka paljon se maksaa?

— Il est vendu, répliqua le marchand.

– Se on jo myyty, kauppias vastasi.

— Ah !... À Monsieur, peut-être ?

– Ai! Ehkä herra ostaisi sen?

M. Gerbois salua et, d’autant plus heureux d’avoir ce meuble qu’un de ses semblables le convoitait, il se retira.

Gerbois tervehti ja lähti pois ollen entistäkin tyytyväisempi saadessaan tämän huonekalun, koska joku toinenkin halusi sen.

Mais il n’avait pas fait dix pas dans la rue qu’il fut rejoint par le jeune homme qui, le chapeau à la main et d’un ton de parfaite courtoisie, lui dit :

Mutta hän ehti kävellä kymmenen askelta kadulla, kun nuorimies tuli hänen perään, otti hatun kädestään ja sanoi täysin kohteliaasti:

— Je vous demande infiniment pardon, monsieur... Je vais vous poser une question indiscrète... Cherchiez-vous ce secrétaire plus spécialement qu’autre chose ?

– Anteeksi, herra... Aion kysyä jotain tahdotonta... Etsitkö tätä kirjoituspöytää erityisemmin kuin jotakin muuta?

— Non. Je cherchais une balance d’occasion pour certaines expériences de physique.

– Ei, etsin käytettyä vaakaa fysiikan kokeita varten.

— Par conséquent, vous n’y tenez pas beaucoup ?

– Eli et pidä siitä kovin paljon?

— J’y tiens, voilà tout.

– Pidän, siinä kaikki.

— Parce qu’il est ancien, peut-être ?

– Ehkä siksi, että se on vanha?

— Parce qu’il est commode.

– Ehkä siksi, että se on kätevä.

— En ce cas, vous consentiriez à l’échanger contre un secrétaire aussi commode, mais en meilleur état ?

– Siinä tapauksessa suostuisitko vaihtamaan sen toiseen, yhtä kätevään kirjoituspöytään, mutta paremmassa kunnossa?

— Celui-ci est en bon état, et l’échange me paraît inutile.

– Tämä on hyvässä kunnossa, ja vaihtaminen vaikuttaa minusta tarpeettomalta.

— Cependant...

– Silti...

M. Gerbois est un homme facilement irritable et de caractère ombrageux. Il répondit sèchement :

Gerbois on helposti ärsyyntyvä mies, jolla on hankalainen luonne. Hän vastasi kärttyisesti:

— Je vous en prie, monsieur, n’insistez pas.

– Pyydän, herra, älkää vaivautua enempään.

L’inconnu se planta devant lui.

Tuntematon mies asettui hänen eteensä.

— J’ignore le prix que vous l’avez payé, monsieur... je vous en offre le double.

– En tiedä, kuinka paljon maksoitte siitä, herra... tarjoan teille kaksi kertaa sen hinnan.

— Non.

– Ei.

— Le triple ?

– Kolme kertaa sen hinnan?

— Oh ! restons-en là, s’écria le professeur, impatienté, ce qui m’appartient n’est pas à vendre.

– Voi en, jätä se nyt rauhaan, professori sanoi ärsyyntyneenä. Se, mikä kuuluu minulle, ei ole myytävänä.

Le jeune homme le regarda fixement, d’un air que M. Gerbois ne devait pas oublier, puis, sans mot dire, tourna sur ses talons et s’éloigna.

Nuorimies katsoi häntä tiukasti, katse, jota Gerbois ei unohtanut, ja sitten hän kääntyi äänettömästi poispäin.

Une heure après on apportait le meuble dans la maisonnette que le professeur occupait sur la route de Viroflay. Il appela sa fille.

Tunnin kuluttua huonekalu vietiin pieneen taloon, jossa professori asui Viroflayn tien varrella. Hän kutsui tyttärensä.

— Voici pour toi, Suzanne, si toutefois il te convient.

– Tämä on sinulle, Suzanne, jos se sopii sinulle.

Suzanne était une jolie créature, expansive et heureuse. Elle se jeta au cou de son père et l’embrassa avec autant de joie que s’il lui avait offert un cadeau royal.

Suzanne oli herttainen, iloinen ja puhelias tyttö. Hän heittäytyi isänsä kaulaan ja suuteli häntä yhtä innokkaasti kuin jos hän olisi saanut kuninkaallisen lahjan.

Le soir même, l’ayant placé dans sa chambre avec l’aide d’Hortense, la bonne, elle nettoya les tiroirs et rangea soigneusement ses papiers, ses boîtes à lettres, sa correspondance, ses collections de cartes postales, et quelques souvenirs furtifs qu’elle conservait en l’honneur de son cousin Philippe.

Samana iltana, kun Hortense, taloudenhoitaja, oli auttanut häntä asettamaan huonekalut paikoilleen, Suzanne siivosi laatikot ja järjesti huolellisesti isänsä paperit, kirjekassit, kirjeenvaihdon, postikorttikokoelman ja muutamat salaiset muistot, joita hän säilytti Philippe-serkkunsa kunniaksi.

Le lendemain, à sept heures et demie, M. Gerbois se rendit au lycée. À dix heures, Suzanne, suivant une habitude quotidienne, l’attendait à la sortie, et c’était un grand plaisir pour lui que d’aviser, sur le trottoir opposé à la grille, sa silhouette gracieuse et son sourire d’enfant.

Seuraavana päivänä kello seitsemän ja puolen aamulla professori meni lukioon. Kello kymmenen Suzanne odotti häntä tavalliseen tapaan uloskäynnillä, ja oli suuri ilo nähdä vastapuolella kadunpenkkiä pitkin hänen suloinen hahmonsa ja lapsenomainen hymynsä.

Ils s’en revinrent ensemble.

He kävivät yhdessä kotiin.

— Et ton secrétaire ?

– Entäpä sihteerisi?

— Une pure merveille ! Hortense et moi, nous avons fait les cuivres. On dirait de l’or.

– Hän on aivan loistava! Hortense ja minä olemme kiillottaneet kaiken. Se näyttää kultaiselta.

— Ainsi, tu es contente ?

– Olet siis tyytyväinen?

— Si je suis contente ! c’est-à-dire que je ne sais pas comment j’ai pu m’en passer jusqu’ici.

– Tyytyväinen! Eli en ymmärrä, kuinka olen pärjännyt ilman häntä tähän saakka.

Ils traversèrent le jardin qui précède la maison. M. Gerbois proposa :

He kävivät puutarhan läpi, joka johti taloon. Professori ehdotti:

— Nous pourrions aller le voir avant le déjeuner ?

– Voisimme käydä tapaamassa häntä ennen lounasta.

— Oh ! oui, c’est une bonne idée.

– Voi kyllä, se on hyvä idea.

Elle monta la première, mais, arrivée au seuil de sa chambre, elle poussa un cri d’effarement.

Hän meni yläkertaan ensin, mutta pysähtyi huoneensa kynnyksellä ja huudahti kauhuissaan.

— Qu’y a-t-il donc ? balbutia M. Gerbois.

– Mitä ihme täällä on meneillään? kysyi professori.

À son tour il entra dans la chambre. Le secrétaire n’y était plus.

Hänkin meni sitten huoneeseen. Sihteeri ei ollut enää siellä.

...Ce qui étonna le juge d’instruction, c’est l’admirable simplicité des moyens employés.

...Se, mikä hämmästytti tutkintatuomaria, oli käytetyiden keinojen ihmeellinen yksinkertaisuus.

En l’absence de Suzanne, et tandis que la bonne faisait son marché, un commissionnaire muni de sa plaque — des voisins la virent — avait arrêté sa charrette devant le jardin et sonné par deux fois.

Suzannen ollessa poissa ja palvelustytön tehdessä ostoksia, kuljettaja – naapurit näkivät hänet – pysäytti vaununsa puutarhan eteen ja soitti kaksi kertaa.

Les voisins, ignorant que la bonne était dehors, n’eurent aucun soupçon, de sorte que l’individu effectua sa besogne dans la plus absolue quiétude.

Naapurit eivät tienneet, että palvelustyttö oli ulkona, joten mies pystyi huolehtimaan tehtävistään täysin rauhallisesti.

À remarquer ceci : aucune armoire ne fut fracturée, aucune pendule dérangée.

Huomattavaa oli, ettei yhtään kaappia ollut avattu eikä yhtään kelloa ollut häiritty.

Bien plus, le porte-monnaie de Suzanne, qu’elle avait laissé sur le marbre du secrétaire, se retrouva sur la table voisine avec les pièces d’or qu’il contenait.

Lisäksi Suzannen lompakko, jonka hän oli jättänyt sihteerin pöydälle, löydettiin naapuripöydältä, ja siinä oli edelleen sisällä olleet kultakolikot.

Le mobile du vol était donc nettement déterminé, ce qui rendait le vol d’autant plus inexplicable, car, enfin, pourquoi courir tant de risques pour un butin si minime ?

Näin ollen varkauden tarkoitusperä oli selvä, mikä teki varkaudesta vieläkin käsittämättömämmän, sillä miksi ottaa niin suuria riskejä niin pienten saaliiden takia?

Le seul indice que put fournir le professeur fut l’incident de la veille.

Ainoa vihje, jonka professori pystyi antamaan, oli edellisen päivän tapahtumat.

— Tout de suite ce jeune homme a marqué, de mon refus, une vive contrariété, et j’ai eu l’impression très nette qu’il me quittait sur une menace.

– Nuori mies oli heti osoittanut voimakasta suuttumusta kieltäytymiseni johdosta, ja minulla oli hyvin vahva vaikutelma, että hän lähti uhkaillen.

C’était bien vague. On interrogea le marchand. Il ne connaissait ni l’un ni l’autre de ces deux messieurs. Quant à l’objet, il l’avait acheté quarante francs, à Chevreuse, dans une vente après décès, et croyait bien l’avoir revendu à sa juste valeur. L’enquête poursuivie n’apprit rien de plus.

Se oli hyvin epämääräistä. Kauppias kuulusteltiin. Hän ei tuntenut kumpaakaan herraa. Tavarasta hän kertoi ostaneensa sen Chevreusessa järjestetyssä huutokaupassa neljäkymmentä frangia ja uskoneensa myyneensä sen takaisin oikeaan arvoonsa. Lisätutkimukset eivät tuottaneet lisätietoja.

Mais M. Gerbois resta persuadé qu’il avait subi un dommage énorme. Une fortune devait être dissimulée dans le double-fond d’un tiroir, et c’était la raison pour laquelle le jeune homme, connaissant la cachette, avait agi avec une telle décision.

Mutta herra Gerbois pysyi vakuuttuneena siitä, että hän oli kärsinyt valtavaa vahinkoa. Omaisuus oli tarkoitus piilottaa vetolaatikon kaksoispohjaan, ja siksi nuori mies, tietäessään piilopaikan, oli toiminut niin päättäväisesti.

— Mon pauvre père, qu’aurions-nous fait de cette fortune ? répétait Suzanne.

– Raukka isäni, mitä olisimme tehneet tuolla omaisuudella? toisti Suzanne.

— Comment ! mais avec une pareille dot, tu pouvais prétendre aux plus hauts partis.

– Miten! Mutta sellaisella morsiamenhuollolla olisit voinut saada korkeimpiin yhteiskuntakerroksiin kuuluvan morsiamen.

Suzanne, qui bornait ses prétentions à son cousin Philippe, lequel était un parti pitoyable, soupirait amèrement. Et dans la petite maison de Versailles, la vie continua, moins gaie, moins insouciante, assombrie de regrets et de déceptions.

Suzanne, joka rajoitti tavoitteensa serkkunsa Philippeen, joka oli surkea vaihtoehto, huokaisi katkerasti. Ja pienessä Versaillesin talossa elämä jatkui, mutta vähemmän iloisena, vähemmän huolettomana, täynnä katumuksia ja pettymyksiä.

Deux mois se passèrent. Et soudain, coup sur coup, les événements les plus graves, une suite imprévue d’heureuses chances et de catastrophes !...

Kaksi kuukautta kului. Ja yhtäkkiä, peräkkäin, tapahtuivat vakavimmat tapahtumat, odottamattomat sarjat onnellisia sattumia ja katastrofeja!...

Le premier février, à cinq heures et demie, M. Gerbois, qui venait de rentrer, un journal du soir à la main, s’assit, mit ses lunettes et commença à lire. La politique ne l’intéressant pas, il tourna la page. Aussitôt un article attira son attention, intitulé :

Helmikuun ensimmäisenä päivänä kello viideltä iltapäivällä herra Gerbois, joka oli vastikään tullut kotiin illisen sanomalehti kädessään, istuutui, laittoi silmälasinsa päähän ja alkoi lukea. Koska politiikka ei kiinnostanut häntä, hän käänsi sivua. Saman tien eräs artikkeli kiinnitti hänen huomionsa, ja sen otsikko oli:

« Troisième tirage de la loterie des Associations de la Presse... »

“Lehdistöliiton kolmas arpajaispiirros...”

« Le numéro 514-série 23 gagne un million... »

“Numero 514, sarja 23, voittaa miljoonan...”

Le journal lui glissa des doigts. Les murs vacillèrent devant ses yeux, et son cœur cessa de battre. Le numéro 514-série 23, c’était son numéro ! Il l’avait acheté par hasard, pour rendre service à l’un de ses amis, car il ne croyait guère aux faveurs du destin, et voilà qu’il gagnait !

Sanomalehti lipsahti hänen kädestään. Seinät alkoivat horjua hänen silmiensä edessä, ja hänen sydämensä lakkasi lyömästä. Numero 514, sarja 23 – se oli hänen numeronsa! Hän oli ostanut sen sattumalta yhden ystävänsä puolesta, sillä hän ei juurikaan uskonut kohtalon suosioon, ja nyt hän oli voittanut!

Vite, il tira son calepin. Le numéro 514-série 23 était bien inscrit, pour mémoire, sur la page de garde. Mais le billet ?

Pikaisesti hän otti esiin muistikirjansa. Numero 514, sarja 23 oli todellakin merkitty muistiin kansilehdelle. Mutta lippu?

Il bondit vers son cabinet de travail pour y chercher la boîte d’enveloppes parmi lesquelles il avait glissé le précieux billet, et dès l’entrée il s’arrêta net, chancelant de nouveau et le cœur contracté : la boîte d’enveloppes ne se trouvait pas là, et, chose terrifiante, il se rendait subitement compte qu’il y avait des semaines qu’elle n’était pas là !

Hän syöksyi työhuoneeseensa etsimään lipun sisältäneen kirjekuoren, ja heti ovelle tullessaan hän pysähtyi jälleen, horjuen ja sydänjuurineen: kirjekuorta ei ollut siellä, ja hän tajusi äkkiä, että se ei ollut ollut siellä viikkoja!

Depuis des semaines, il ne l’apercevait plus devant lui aux heures où il corrigeait les devoirs de ses élèves !

Viikkoja hän ei ollut nähnyt sitä enää silloin, kun hän oli korjannut oppilaidensa kokeita!

Un bruit de pas sur le gravier du jardin... Il appela :

Jotain kuului puutarhan murskeella... Hän kutsui:

— Suzanne ! Suzanne !

– Suzanne! Suzanne!

Elle arrivait de course. Elle monta précipitamment. Il bégaya d’une voix étranglée :

Tyttö tuli juoksuin. Hän kiipesi portaita ylös. Hän änkytti käheällä äänellä:

— Suzanne... la boîte... la boîte d’enveloppes ?...

– Suzanne... kirjekuori... kirjekuori?

— Laquelle ?

– Mikä kirjekuori?

— Celle du Louvre... que j’avais rapportée un jeudi... et qui était au bout de cette table.

– Se Louvren kirjekuori... jonka toin torstaina... ja joka oli tämän pöydän päällä.

— Mais rappelle-toi, père... c’est ensemble que nous l’avons rangée...

– Mutta muista, isä... me laitimme sen pois yhdessä...

— Quand ?

– Milloin?

— Le soir... tu sais... la veille du jour...

– Illalla... tiedät kyllä... edellisenä päivänä...

— Mais où ?... réponds... tu me fais mourir...

– Mutta missä?... Vastaa... saat minut kuolemaan...

— Où ?... dans le secrétaire.

– Missä?... kirjoituspöydässä.

— Dans le secrétaire qui a été volé ?

– Siinä kirjoituspöydässä, joka varastettiin?

— Oui.

– Kyllä.

— Dans le secrétaire qui a été volé !

– Siinä kirjoituspöydässä, joka varastettiin!

Il répéta ces mots tout bas, avec une sorte d’épouvante. Puis il lui saisit la main, et d’un ton plus bas encore :

Hän toisti nämä sanat hiljaa ja kauhistuneena. Sitten hän tarttui hänen käteensä ja sanoi vielä hiljaisemmin:

— Elle contenait un million, ma fille...

– Siinä oli miljoona, tyttäreni...

— Ah ! père, pourquoi ne me l’as-tu pas dit ? murmura-t-elle naïvement.

– Voi isä, miksi et kertonut sitä minulle? hän mutisi naiivisti.

— Un million ! reprit-il, c’était le numéro gagnant des bons de la Presse.

– Miljoona! hän toisti. Se oli lehdistön arpajaislipun voittonumero.

L’énormité du désastre les écrasait, et longtemps ils gardèrent un silence qu’ils n’avaient pas le courage de rompre.

Onnettomuuden valtava suuruus muserti heidät, ja he pysyivät kauan hiljaisuudessa, jota heillä ei ollut rohkeutta rikkoa.

Enfin Suzanne prononça :

Lopulta Suzanne sanoi:

— Mais, père, on te le paiera tout de même.

– Mutta isä, he maksavat sen sinulle silti takaisin.

— Pourquoi ? sur quelles preuves ?

– Miksi? Millä perusteella?

— Il faut donc des preuves ?

– Tarvitaanko siis todisteita?

— Parbleu !

– Totta kai!

— Et tu n’en as pas ?

– Eikä sinulla ole niitä?

— Si, j’en ai une.

– Kyllä, minulla on yksi.

— Alors ?

– Entä sitten?

— Elle était dans la boîte.

– Se oli laatikossa.

— Dans la boîte qui a disparu ?

– Laatikossa, joka katosi?

— Oui. Et c’est l’autre qui touchera.

– Kyllä. Ja nyt on toisen vuoro.

— Mais ce serait abominable ! Voyons, père, tu pourras t’y opposer ?

– Mutta se olisi kauheaa! Ajattele nyt, isä, voitko vastustaa sitä?

— Est-ce qu’on sait ! est-ce qu’on sait ! cet homme doit être si fort ! il dispose de telles ressources !... Souviens-toi... l’affaire de ce meuble...

– Kuka tietää! Kuka tietää! Tuon miehen täytyy olla niin vahva! Hänellä on niin paljon resursseja! Muista... se huonekalujuttu...

Il se releva dans un sursaut d’énergie, et frappant du pied :

Hän nousi jälleen energisesti ja löi jalallaan:

— Eh bien, non, non, il ne l’aura pas, ce million, il ne l’aura pas ! Pourquoi l’aurait-il ? Après tout, si habile qu’il soit, lui non plus ne peut rien faire. S’il se présente pour toucher, on le coffre ! Ah ! nous verrons bien, mon bonhomme !

– Ei, ei, hän ei saa sitä miljoonaa, ei saa! Miksi hän saisi sen? Vaikka hän onkin taitava, hän ei voi silti tehdä mitään. Jos hän yrittää noutaa rahat, me pidätämme hänet! Ai! Katsotaan nyt, hyvä mies!

— Tu as donc une idée, père ?

– Eli sinulla on suunnitelma, isä?

— Celle de défendre nos droits, jusqu’au bout, quoi qu’il arrive ! Et nous réussirons !... Le million est à moi : je l’aurai !

– Suunnitelma puolustaa oikeuksiamme loppuun asti, tapahtuipa mitä tahansa! Ja me onnistumme!... Miljoona kuuluu minulle: saan sen!

Quelques minutes plus tard, il expédiait cette dépêche :

Muutamaa minuuttia myöhemmin hän lähetti seuraavan viestin:

« Gouverneur Crédit Foncier, « rue Capucines, Paris. « Suis possesseur du numéro 514-série 23, mets opposition par toutes voies légales à toute réclamation étrangère. « Gerbois. » Presque en même temps parvenait au Crédit Foncier cet autre télégramme :

“Crédit Foncière -pankille, Rue Capucines, Pariisi. “Olen 23:n sarjan 514:n numeron omistaja ja vastustan kaikin laillisin keinoin ulkomaalaisia vaatimuksia. “Gerbois.” Melkein samanaikaisesti Crédit Foncière sai seuraavan sähkeen:

« Le numéro 514-série 23 est en ma possession. « Arsène Lupin. »

“23:n sarjan 514:n numero on minun hallussani. “Arsène Lupin.”

Chaque fois que j’entreprends de raconter quelqu’une des innombrables aventures dont se compose la vie d’Arsène Lupin, j’éprouve une véritable confusion, tellement il me semble que la plus banale de ces aventures est connue de tous ceux qui vont me lire.

Aina kun yritän kertoa jonkin Arsène Lupinin lukemattomista seikkailuista, jotka muodostavat hänen elämänsä, tunnen olevani hämmentynyt, sillä minusta tuntuu, että jokainen näistä seikkailuista on tuttu kaikille, jotka aikovat lukea kertomukseni.

De fait, il n’est pas un geste de notre « voleur national », comme on l’a si joliment appelé, qui n’ait été signalé de la façon la plus retentissante, pas un exploit que l’on n’ait étudié sous toutes ses faces, pas un acte qui n’ait été commenté avec cette abondance de détails que l’on réserve d’ordinaire au récit des actions héroïques.

Itse asiassa ei ole yhtään tekoa meidän “kansalliselta varkaalta”, kuten häntä niin kauniisti kutsutaan, jota ei olisi mainittu hyvin suurissa yksityiskohdissa, ei yhtään saavutusta, jota ei olisi tutkittu kaikista näkökulmista, ei yhtään tekoa, jota ei olisi kommentoitu yhtä yksityiskohtaisesti kuin sankariteot yleensä.

Qui ne connaît, par exemple, cette étrange histoire de « La Dame Blonde », avec ces épisodes curieux que les reporters intitulaient en gros caractères : Le numéro 514-série 23 !...

Kuka ei esimerkiksi tiedä kummallista “Blondin dame” -tarua ja sen erikoisia vaiheita, joita toimittajat käyttivät otsikossa: “23:n sarjan 514:n numero!”...

Le crime de l’avenue Henri-Martin !...

Henri-Martinin bulevardin rikos!...

Le diamant bleu !...

Sininen timantti!...

Quel bruit autour de l’intervention du fameux détective anglais Herlock Sholmès !

Miten paljon meteliä herätti kuuluisen englantilaisen etsivän Herlock Sholmesin osallistuminen asiaan!

Quelle effervescence après chacune des péripéties qui marquèrent la lutte de ces deux grands artistes !

Miten kiihkeästi seurattiin jokaista käännettä näiden kahden suuren taiteilijan välisessä taistelussa!

Et quel vacarme sur les boulevards, le jour où les camelots vociféraient : « L’arrestation d’Arsène Lupin ! »

Ja kuinka paljon melua tehtiin bulevardeilla päivänä, jolloin kioskikauppiaat huusivat: “Arsène Lupinin pidätys!”

Mon excuse, c’est que j’apporte du nouveau : j’apporte le mot de l’énigme.

Annan itselleni anteeksi, sillä tuon uutta tietoa: ratkaisen arvoituksen.

Il reste toujours de l’ombre autour de ces aventures : je la dissipe.

Näiden seikkailujen ympärillä on edelleen epäselvyyttä: minä poistan sen.

Je reproduis des articles lus et relus, je recopie d’anciennes interviews : mais tout cela, je le coordonne, je le classe, et je le soumets à l’exacte vérité.

Toistan lukemiani ja uudelleen lukemiani artikkeleita, kopioin vanhoja haastatteluja: mutta koordinoin kaiken, lajittelen sen ja asetan sen tarkan totuuden valokeilaan.

Mon collaborateur, c’est Arsène Lupin dont la complaisance à mon égard est inépuisable.

Yhteistyökumppanini on Arsène Lupin, jonka kärsivällisyys minua kohtaan on rajaton.

Et c’est aussi, en l’occurrence, l’ineffable Wilson, l’ami et le confident de Sholmès.

Ja tässä tapauksessa kyseessä on myös arvaamaton Wilson, Sholmesin ystävä ja luottamushenkilö.

On se rappelle le formidable éclat de rire qui accueillit la publication de la double dépêche. Le nom seul d’Arsène Lupin était un gage d’imprévu, une promesse de divertissement pour la galerie. Et la galerie, c’était le monde entier.

Muistetaan se valtava nauru, jolla kaksoisuutinen otettiin vastaan. Pelkkä Arsène Lupinin nimi oli lupaus yllätyksistä ja viihdyksestä. Ja yleisö oli koko maailma.

Des recherches opérées aussitôt par le Crédit Foncier, il résulta que le numéro 514-série 23 avait été délivré par l’intermédiaire du Crédit Lyonnais, succursale de Versailles, au commandant d’artillerie Bessy.

Crédit Fonciérin heti suorittamien tutkimusten jälkeen kävi ilmi, että numero 514-sarja 23 oli myönnetty Crédit Lyonnaisin Versaillesin sivukonttorin kautta tykistön majuri Bessylle.

Or, le commandant était mort d’une chute de cheval.

Majuri oli kuitenkin kuollut hevosen kaatumisessa.

On sut, par des camarades auxquels il s’était confié que, quelque temps avant sa mort, il avait dû céder son billet à un ami.

Hänen luottamukselliset ystävänsä kertoivat, että hän oli joutunut luovuttamaan lipun ystävälleen vähän aikaa ennen kuolemaansa.

— Cet ami, c’est moi, affirma M. Gerbois.

– Se ystävä olen minä, vahvisti herra Gerbois.

— Prouvez-le, objecta le gouverneur du Crédit Foncier.

– Todista se, vaati Crédit Fonciérin johtaja.

— Que je le prouve ? Facilement. Vingt personnes vous diront que j’avais avec le commandant des relations suivies et que nous nous rencontrions au café de la Place d’Armes. C’est là qu’un jour, pour l’obliger dans un moment de gêne, je lui ai repris son billet contre la somme de vingt francs.

– Todistaako? Helposti. Kaksikymmentä ihmistä voi vahvistaa, että olimme säännöllisesti tekemisissä majurin kanssa ja tapasimme hänet Place d’Armesin kahvilassa. Eräänä päivänä otin häneltä lipun vastineeksi 20 frangista, koska hän oli pulassa ja tarvinnut rahaa.

— Vous avez des témoins de cet échange ?

– Onko sinulla todistajia tästä vaihdosta?

— Non.

– Ei ole.

— En ce cas, sur quoi fondez-vous votre réclamation ?

– Millä perusteella sitten esität vaatimuksen?

— Sur la lettre qu’il m’a écrite à ce sujet.

– Kirjeellä, jonka hän kirjoitti minulle asiasta.

— Quelle lettre ?

– Mikä kirje?

— Une lettre qui était épinglée avec le billet.

– Kirje, joka oli kiinnitetty lippuun.

— Montrez-la.

– Näytä se.

— Mais elle se trouvait dans le secrétaire volé !

– Mutta se oli varastetussa kirjoituspöydässä!

— Retrouvez-la.

– Etsi se uudestaan.

Arsène Lupin la communiqua, lui.

Arsène Lupin toimitti sen hänelle.

Une note insérée par l’Écho de France — lequel a l’honneur d’être son organe officiel, et dont il est, paraît-il, un des principaux actionnaires — une note annonça qu’il remettait entre les mains de Me Detinan, son avocat-conseil, la lettre que le commandant Bessy lui avait écrite, à lui personnellement.

Ranskan Echon – joka on kunnia-asianaan toimia hänen virallisena äänitorvenaan, ja jonka merkittävä osakkeenomistaja hän nähtävästi on – julkaiseman ilmoituksen mukaan hän luovutti asianajajansa Me Detinanille kirjeen, jonka komentaja Bessy oli kirjoittanut hänelle henkilökohtaisesti.

Ce fut une explosion de joie : Arsène Lupin prenait un avocat ! Arsène Lupin, respectueux des règles établies, désignait pour le représenter un membre du barreau !

Seurasi riemunpurskahdus: Arsène Lupin palkkasi asianajajan! Arsène Lupin, joka kunnioitti vakiintuneita sääntöjä, nimesi asianajajakseen lakimiehen!

Toute la presse se rua chez Me Detinan, député radical influent, homme de haute probité en même temps que d’esprit fin, un peu sceptique, volontiers paradoxal.

Koko lehdistö syöksyi Me Detinanin luo, joka oli vaikutusvaltainen radikaaliedustaja, äärimmäisen rehellinen mies, jolla oli terävä äly ja hienovarainen huumori, ja joka oli hieman skeptinen ja taipuvainen paradoksaalisiin ajatuksiin.

Me Detinan n’avait jamais eu le plaisir de rencontrer Arsène Lupin — et il le regrettait vivement — mais il venait de recevoir ses instructions, et, très touché d’un choix dont il sentait tout l’honneur, il comptait défendre vigoureusement le droit de son client.

Me Detinan ei ollut koskaan tavannut Arsène Lupinia – minkä hän pahoitteli syvästi – mutta hän oli vastikään saanut ohjeet, ja ollen syvästi liikuttunut tästä kunnianosoituksesta, hän aikoi puolustaa asiakkaansa oikeuksia päättäväisesti.

Il ouvrit donc le dossier nouvellement constitué, et, sans détours, exhiba la lettre du commandant.

Hän avasi siis vasta kootun asiakirjavihkon ja esitti komentajan kirjeen suoraan.

Elle prouvait bien la cession du billet, mais ne mentionnait pas le nom de l’acquéreur. «

Kirje osoitti lipun siirron, muttei maininnut ostajan nimeä.

Mon cher ami... »,

”Rakas ystäväni...”,

disait-elle simplement.

se sanoi yksinkertaisesti.

— « Mon cher ami », c’est moi, ajoutait Arsène Lupin dans une note jointe à la lettre du commandant. Et la meilleure preuve c’est que j’ai la lettre.

– ”Rakas ystäväni”, se olen minä, lisäsi Arsène Lupin kirjeeseen liitetyssä merkinnässä. Ja paras todiste on se, että minulla on kirje.

La nuée des reporters s’abattit immédiatement chez M. Gerbois qui ne put que répéter :

Toimittajien joukko syöksyi heti M. Gerboisin luo, joka pystyi vain toistamaan:

— « Mon cher ami » n’est autre que moi. Arsène Lupin a volé la lettre du commandant avec le billet de loterie.

– ”Rakas ystäväni” olen minä. Arsène Lupin varasti komentajan kirjeen yhdessä arpajaislipun kanssa.

— Qu’il le prouve ! riposta Lupin aux journalistes.

– Todista se! Lupin vastasi toimittajille.

— Mais puisque c’est lui qui a volé le secrétaire ! s’exclama M. Gerbois devant les mêmes journalistes.

– Mutta hän varasti sihteerin! M. Gerbois huusi samoille toimittajille.

Et Lupin riposta :

Ja Lupin vastasi:

— Qu’il le prouve !

– Todista se!

Et ce fut un spectacle d’une fantaisie charmante que ce duel public entre les deux possesseurs du numéro 514-série 23, que ces allées et venues des reporters, que le sang-froid d’Arsène Lupin en face de l’affolement de ce pauvre M. Gerbois.

Ja näky oli hurmaava: kaksi numero 514-sarjan 23 omistajaa kävivät julkista väittelyä, toimittajat kiertelivät paikalla ja Arsène Lupin pysyi maltillisena köyhän M. Gerboisin kiihtymisen edessä.

Le malheureux, la presse était remplie de ses lamentations ! Il confiait son infortune avec une ingénuité touchante.

Valitettavasti lehdistö oli täynnä hänen valitustansa! Hän kertoi onnettomuudestaan liikuttavan naiivisuudella.

— Comprenez-le, Messieurs, c’est la dot de Suzanne que ce gredin me dérobe ! Pour moi, personnellement, je m’en moque, mais pour Suzanne ! Pensez donc, un million ! Dix fois cent mille francs ! Ah ! je savais bien que le secrétaire contenait un trésor !

– Ymmärtäkää, hyvät herrat, tämä roisto varastaa Suzannen kihlasormuksen! Minua ei henkilökohtaisesti haittaa, mutta Suzannea! Ajatelkaa nyt, miljoona! Kymmenen kertaa sata tuhatta frangia! Voi! Tiesin, että sihteeri sisälsi aarteen!

On avait beau lui objecter que son adversaire, en emportant le meuble, ignorait la présence d’un billet de loterie, et que nul en tout cas ne pouvait prévoir que ce billet gagnerait le gros lot, il gémissait :

Vaikka hänelle huomautettiin, että vastapuoli ei tiennyt arpajaislipun olemassaolosta viedessään huonekalun, ja ettei kukaan voinut tietää lipun voittavan pääpalkinnon, hän valitteli silti:

— Allons donc, il le savait !... Sinon pourquoi se serait-il donné la peine de prendre ce misérable meuble ?

– Todella, hän tiesi sen!... Muutoin miksi hän vaivautui ottamaan tuon surkean huonekalun?

— Pour des raisons inconnues, mais certes point pour s’emparer d’un chiffon de papier qui valait alors la modeste somme de vingt francs.

– Tuntemattomista syistä, mutta ei varmasti napatakseen arpajaislipun, joka oli silloin arvokas vain 20 frangia.

— La somme d’un million ! Il le savait... Il sait tout !... Ah ! vous ne le connaissez pas, le bandit !... Il ne vous a pas frustré d’un million, vous !

– Miljoonan summa! Hän tiesi sen... Hän tietää kaiken!... Voi! Ette tiedä häntä, sitä roistoa!... Hän ei ryöstänyt teiltä miljoonaa!

Le dialogue aurait pu durer longtemps. Mais le douzième jour, M. Gerbois reçut d’Arsène Lupin une missive qui portait la mention « confidentielle ». Il lut, avec une inquiétude croissante :

Keskustelu olisi voinut jatkua kauan. Mutta kahdellatoista päivänä M. Gerbois sai Arsène Lupinilta kirjeen, jonka päälle oli kirjoitettu "luottamuksellinen". Hän luki sen kasvavalla huolestuneisuudella:

« Monsieur, la galerie s’amuse à nos dépens.

“Hyvä herra, galleria pilkkaa meitä.”

N’estimez-vous pas le moment venu d’être sérieux ?

“Etkö usko, että nyt on aika olla vakavampi?”

J’y suis, pour ma part, fermement résolu. «

“Minä olen päättänyt olla.”

La situation est nette : je possède un billet que je n’ai pas, moi, le droit de toucher, et vous avez, vous, le droit de toucher un billet que vous ne possédez pas.

“Tilanne on selvä: minulla on lippu, johon minulla ei ole oikeutta, ja sinulla on oikeus lippuun, jota sinulla ei ole.”

Donc nous ne pouvons rien l’un sans l’autre. «

“Joten emme voi tehdä mitään toistemme ilman.”

Or, ni vous ne consentiriez à me céder votre droit, ni moi à vous céder mon billet. «

“Etkä sinä suostuisi luovuttamaan oikeuttasi minulle, enkä minä suostuisi luovuttamaan lippuani sinulle.”

Que faire ? «

“Mitä tehdään?”

Je ne vois qu’un moyen, séparons.

“Näen vain yhden keinon: eroamme.”

Un demi-million pour vous, un demi-million pour moi.

“Puolet miljoonasta sinulle, puolet miljoonasta minulle.”

N’est-ce pas équitable ?

“Eikö se ole reilua?”

Et ce jugement de Salomon ne satisfait-il pas à ce besoin de justice qui est en chacun de nous ? «

“Eikö Salomonin tuomio tyydytä meidän kaikkien oikeudenhaluamme?”

Solution juste, mais solution immédiate.

“Oikeudenmukainen ratkaisu, mutta välitön ratkaisu.”

Ce n’est pas une offre que vous ayez le loisir de discuter, mais une nécessité à laquelle les circonstances vous contraignent à vous plier.

“Tämä ei ole tarjous, josta voisit keskustella, vaan välttämättömyys, johon olosuhteet pakottavat sinut alistumaan.”

Je vous donne trois jours pour réfléchir.

“Annan sinulle kolme päivää aikaa miettiä asiaa.”

Vendredi matin, j’aime à croire que je lirai, dans les petites annonces de l’Écho de France, une note discrète adressée à M. Ars.

“Perjantaiaamuna uskon lukevani Echo de Francen pienissä ilmoituksissa hienovaraisen viestin herra Arsille.”

Lup.

Lup.

et contenant, en termes voilés, votre adhésion pure et simple au pacte que je vous propose.

“Jossa on peitellysti ilmaistu suostumuksesi ehdotukseeni.”

Moyennant quoi, vous rentrez en possession immédiate du billet et touchez le million — quitte à me remettre cinq cent mille francs par la voie que je vous indiquerai ultérieurement. «

“Sillä ehdolla, että saat lipun välittömästi takaisin ja saat miljoonan – ja voit sitten antaa minulle 500 000 frangia tavalla, jonka ilmoitan sinulle myöhemmin.”

En cas de refus, j’ai pris mes dispositions pour que le résultat soit identique.

“Jos kieltäydyt, olen ryhtynyt toimiin, jotta lopputulos olisi sama.”

Mais, outre les ennuis très graves que vous causerait une telle obstination, vous auriez à subir une retenue de vingt-cinq mille francs pour frais supplémentaires. «

“Mutta tällaisen itsepäisyyden lisäksi joudut maksamaan 25 000 frangia ylimääräisinä kuluina.”

Veuillez agréer, monsieur, l’expression de mes sentiments les plus respectueux. «

“Hyväksy, herra, vilpittömät kunnioitukseni.”

Arsène Lupin » Exaspéré, M. Gerbois commit la faute énorme de montrer cette lettre et d’en laisser prendre copie.

Arsène Lupin Vihaisena herra Gerbois teki valtavan virheen näyttämällä kirjeen ja antamalla siitä kopion otettavaksi.

Son indignation le poussait à toutes les sottises.

Hänen suuttumuksensa ajoi hänet tekemään typeryyksiä.

— Rien ! il n’aura rien ! s’écria-t-il devant l’assemblée des reporters. Partager ce qui m’appartient ? Jamais. Qu’il déchire son billet, s’il le veut !

– “Ei mitään! Hän ei saa mitään!” hän huusi toimittajien edessä. “Jakaa sitä, mikä kuuluu minulle? Ei koskaan. Hän voi repiä lipun, jos haluaa!”

— Cependant cinq cent mille francs valent mieux que rien.

– “Mutta 500 000 frangia on parempi kuin ei mitään.”

— Il ne s’agit pas de cela, mais de mon droit, et ce droit, je l’établirai devant les tribunaux.

– “Kyse ei ole rahasta, vaan oikeudestani, ja aion puolustaa oikeuttani oikeusistuimessa.”

— Attaquer Arsène Lupin ? ce serait drôle.

– “Haastaa Arsène Lupinin oikeuteen? Se olisi aika hauskaa.”

— Non, mais le Crédit Foncier. Il doit me délivrer le million.

– “Ei, vaan Crédit Foncierin. Sen pitää maksaa minulle miljoona.”

— Contre le dépôt du billet, ou du moins contre la preuve que vous l’avez acheté.

– “Vastineeksi lipun luovutuksesta tai ainakin todisteesta, että olet ostanut sen.”

— La preuve existe, puisque Arsène Lupin avoue qu’il a volé le secrétaire.

– “Todisteet ovat olemassa, sillä Arsène Lupin myöntää varastaneensa sihteerin.”

— La parole d’Arsène Lupin suffira-t-elle aux tribunaux ?

– “Riittääkö Arsène Lupinin sana oikeusistuimessa?”

— N’importe, je poursuis.

– “Sillä ei ole väliä. Jatkan asiaa.”

La galerie trépignait.

Galleria oli täynnä kiihtyneitä ihmisiä.

Des paris furent engagés, les uns tenant que Lupin réduirait M. Gerbois, les autres qu’il en serait pour ses menaces.

Ihmiset lyövät vetoja siitä, voittaako Lupin herra Gerboisin, vai joutuuko hän uhkauksiensa takia ongelmiin.

Et l’on éprouvait une sorte d’appréhension, tellement les forces étaient inégales entre les deux adversaires, l’un si rude dans son assaut, l’autre effaré comme une bête qu’on traque.

Jännitys oli suurta, sillä kahden vastapuolen välillä oli valtava voimien epätasapaino. Toinen oli hyvin aggressiivinen hyökkäyksessään, toinen taas oli kuin metsästettävä eläin.

Le vendredi, on s’arracha l’Écho de France, et on scruta fiévreusement la cinquième page à l’endroit des petites annonces. Pas une ligne n’était adressée à M. Ars. Lup. Aux injonctions d’Arsène Lupin, M. Gerbois répondait par le silence. C’était la déclaration de guerre.

Perjantaina ihmiset ostivat Écho de Francen ja etsivät kiihkeästi pieniä ilmoituksia viidenneltä sivulta. Yksikään rivi ei ollut osoitettu herra Arsène Lupinille. Herra Gerbois vastasi Arsène Lupinin uhkauksiin hiljaisuudella. Se oli sodanjulistus.

Le soir, on apprenait par les journaux l’enlèvement de Mlle Gerbois.

Illalla sanomalehdet kertoivat neiti Gerboisin sieppauksesta.

Ce qui nous réjouit dans ce qu’on pourrait appeler les spectacles d’Arsène Lupin, c’est le rôle éminemment comique de la police.

Se, mikä meitä huvittaa Arsène Lupinin näytelmissä, on poliisin äärimmäisen koominen rooli.

Tout se passe en dehors d’elle.

Kaikki tapahtuu poliisin ulkopuolella.

Il parle, lui, il écrit, prévient, commande, menace, exécute, comme s’il n’existait ni chef de la Sûreté, ni agents, ni commissaires, personne enfin qui pût l’entraver dans ses desseins.

Hän puhuu, kirjoittaa, varoittaa, määrää, uhkaa ja toteuttaa suunnitelmiaan ikään kuin ei olisi poliisipäällikköä, poliiseja tai komisarioita – ketään, joka voisi estää häntä toteuttamasta suunnitelmiaan.

Tout cela est considéré comme nul et non avenu.

Kaikki tämä katsotaan mitättömäksi ja pätemättömäksi.

L’obstacle ne compte pas.

Estävä voima ei merkitse mitään.

Et pourtant elle se démène, la police ! Dès qu’il s’agit d’Arsène Lupin, du haut en bas de l’échelle, tout le monde prend feu, bouillonne, écume de rage. C’est l’ennemi, et l’ennemi qui vous nargue, vous provoque, vous méprise, ou, qui pis est, vous ignore.

Ja silti poliisi ponnistelee! Heti kun on kyse Arsène Lupinista, kaikki – ylhäältä alaspäin – kiihtyvät, kuohuvat ja vaahtoavat raivosta. Hän on vihollinen, ja vihollinen, joka pilkkaa, provosoi, halveksii tai – mikä vieläkin pahempaa – jättää huomiotta.

Et que faire contre un pareil ennemi ?

Ja mitä tehdä tällaisen vihollisen kanssa?

À dix heures moins vingt, selon le témoignage de la bonne, Suzanne partait de chez elle.

Kello 20.40 taloudenhoitajan mukaan Suzanne lähti kotoaan.

À dix heures cinq minutes, en sortant du lycée, son père ne l’apercevait pas sur le trottoir où elle avait coutume de l’attendre.

Kello 10.51 hänen isänsä ei nähnyt häntä jalkakäytävällä, missä tämä yleensä odotti häntä.

Donc tout s’était passé au cours de la petite promenade de vingt minutes qui avait conduit Suzanne de chez elle jusqu’au lycée, ou du moins jusqu’aux abords du lycée.

Siis kaikki tapahtui Suzannen 20 minuutin kävelymatkan aikana kotoaan lukioon – tai ainakin lukion lähettyvillä.

Deux voisins affirmèrent l’avoir croisée à trois cents pas de la maison. Une dame avait vu marcher le long de l’avenue une jeune fille dont le signalement correspondait au sien. Et après ? Après on ne savait pas.

Kaksi naapuria vahvisti nähneensä hänet kolmen sataan askeleen päässä talosta. Eräs nainen oli nähnyt avenue-kadulla kävelevän nuoren tytön, jonka kuvaus vastasi Suzannen kuvausta. Ja sitten? Sen jälkeen ei tiedetty enää mitään.

On perquisitionna de tous côtés, on interrogea les employés des gares et de l’octroi.

Poliisi teki etsintöjä joka puolella ja kuulusteli rautatieasemien ja tulliasemien työntekijöitä.

Ils n’avaient rien remarqué ce jour-là qui pût se rapporter à l’enlèvement d’une jeune fille.

He eivät olleet huomanneet päivän aikana mitään, mikä liittyisi nuoren tytön sieppaukseen.

Cependant, à Ville-d’Avray, un épicier déclara qu’il avait fourni de l’huile à une automobile fermée qui arrivait de Paris.

Kuitenkin Ville-d’Avrayn kauppias ilmoitti toimittaneensa öljyä Pariisista tulleeseen suljettuun autoon.

Sur le siège se tenait un mécanicien, à l’intérieur une dame blonde — excessivement blonde, précisa le témoin.

Auton kojessa oli mekaanikko, ja sisällä oli blondi – äärimmäisen blondi, todisti silminnäkijä.

Une heure plus tard, l’automobile revenait de Versailles.

Tuntia myöhemmin auto palasi Versaillesiin.

Un embarras de voiture l’obligea de ralentir, ce qui permit à l’épicier de constater, à côté de la dame blonde déjà entrevue, la présence d’une autre dame, entourée, celle-ci, de châles et de voiles.

Liikenneruuhka pakotti kuljettajan hidastamaan, minkä vuoksi kauppias huomasi blondin lisäksi autossa olevan toisen naisen, joka oli peitetty huivilla ja shaalilla.

Nul doute que ce ne fût Suzanne Gerbois.

Ei ollut epäilystäkään, ettei kyseessä ollut Suzanne Gerbois.

Mais alors il fallait supposer que l’enlèvement avait eu lieu en plein jour, sur une route très fréquentée, au centre même de la ville !

Mutta silloin oletettava oli, että sieppaus oli tapahtunut keskellä päivää, vilkkaalla tiellä, aivan kaupungin keskustan sydämessä!

Comment ? à quel endroit ? Pas un cri ne fut entendu, pas un mouvement suspect ne fut observé.

Miten? Missä? Ei kuulunut yhtään huutoa, ei havaittu yhtään epäilyttävää liikettä.

L’épicier donna le signalement de l’automobile, une limousine de 24 chevaux de la maison Peugeon, à carrosserie bleu foncé.

Kauppias antoi kuvauksen autosta, joka oli Peugeotin 24-hevosvoimainen limousiin, jonka väri oli tummansininen.

À tout hasard, on s’informa auprès de la directrice du Grand-Garage, Mme Bob-Walthour, qui s’est fait une spécialité d’enlèvements par automobile.

Sattumalta asiasta kysyttiin Grand-Garagen johtajalta, rouva Bob-Walthourilta, joka oli erikoistunut autolla tehtyihin sieppauksiin.

Le vendredi matin, en effet, elle avait loué pour la journée une limousine Peugeon à une dame blonde qu’elle n’avait du reste point revue.

Perjantaiaamuna hän oli vuokrannut Peugeotin limousin blondille, jota hän ei ollut sen jälkeen enää nähnyt.

— Mais le mécanicien ?

– Mutta mekaanikko?

— C’était un nommé Ernest, engagé la veille sur la foi d’excellents certificats.

– Kyseessä oli nimeltä Ernest oleva mies, joka oli palkattu edellisenä päivänä erinomaisten suosituskirjeiden perusteella.

— Il est ici ?

– Hän on täällä?

— Non, il a ramené la voiture, et il n’est plus revenu.

– Ei, hän toi auton takaisin, eikä sen jälkeen ole enää palannut.

— Ne pouvons-nous retrouver sa trace ?

– Emmekö voi jäljittää häntä?

— Certes, auprès des personnes dont il s’est recommandé. Voici leurs noms.

– Kyllä, niiltä henkilöiltä, joille hän suositteli itseään. Tässä heidän nimensä ovat.

On se rendit chez ces personnes. Aucune d’elles ne connaissait le nommé Ernest.

He menivät näiden henkilöiden luo. Kenelläkään heistä ei ollut tietoa nimeltä Ernest olevasta henkilöstä.

Ainsi donc, quelque piste que l’on suivît pour sortir des ténèbres, on aboutissait à d’autres ténèbres, à d’autres énigmes.

Näin ollen, mitä tahansa jälkeä pimeydestä pyrittiin seuraamaan, se johti vain lisää pimeyteen ja uusiin arvoituksiin.

M. Gerbois n’était pas de force à soutenir une bataille qui commençait pour lui de façon si désastreuse. Inconsolable depuis la disparition de sa fille, bourrelé de remords, il capitula.

Gerbois ei ollut tarpeeksi vahva jatkamaan taistelua, joka alkoi hänelle niin katastrofaalisesti. Tyttärensä katoamisesta särkyneenä ja katumuksen tunteidensa vallassa hän antoi periksi.

Une petite annonce parue à l’Écho de France, et que tout le monde commenta, affirma sa soumission pure et simple, sans arrière-pensée.

Ranskan Echossa julkaistu pieni ilmoitus, jota kaikki kommentoivat, vahvisti hänen täydellisen ja ehdoitta tapahtuneen antautumisensa.

C’était la victoire, la guerre terminée en quatre fois vingt-quatre heures.

Se oli voitto, sota oli päättynyt neljän ja kahdenkymmenen tunnin aikana.

Deux jours après, M. Gerbois traversait la cour du Crédit Foncier. Introduit auprès du gouverneur, il tendit le numéro 514-série 23. Le gouverneur sursauta.

Kaksi päivää myöhemmin Gerbois käveli Crédit Foncière -pankin sisään. Hänet vietiin pankinjohtajan luo, ja hän ojensi hänelle numeron 514-sarja 23. Pankinjohtaja säpsähti.

— Ah ! vous l’avez ? Il vous a été rendu ?

– Ai, sinulla on se? Se on palautettu sinulle?

— Il a été égaré, le voici, répondit M. Gerbois.

– Se oli kadonnut, mutta tässä se on, Gerbois vastasi.

— Cependant vous prétendiez... il a été question...

– Mutta sinä väitit... siitä puhuttiin...

— Tout cela n’est que racontars et mensonges.

– Kaikki se on pelkkää puhetta ja valhetta.

— Mais il nous faudrait tout de même quelque document à l’appui.

– Mutta me tarvitsemme silti jonkinlaisen todisteen asiasta.

— La lettre du commandant suffit-elle ?

– Komentajan kirje riittääkö?

— Certes.

– Kyllä riittää.

— La voici.

– Tässä se on.

— Parfait.

– Erinomaista.

Veuillez laisser ces pièces en dépôt.

Pyydän jättämään nämä asiakirjat talteenottoon.

Il nous est donné quinze jours pour vérification.

Meille annetaan viidentoista päivää aikaa tarkastuksen suorittamiseen.

Je vous préviendrai dès que vous pourrez vous présenter à notre caisse.

Ilmoitan teille heti, kun voitte käydä kassallamme.

D’ici là, monsieur, je crois que vous avez tout intérêt à ne rien dire et à terminer cette affaire dans le silence le plus absolu.

Siihen saakka, herra, uskon, että teidän on paras olla sanomatta mitään ja hoitaa asia mahdollisimman hiljaisuudessa.

— C’est mon intention.

– Se on tarkoitukseni.

M. Gerbois ne parla point, le gouverneur non plus.

Gerbois ei vastannut, eikä kuvernööri myöskään.

Mais il est des secrets qui se dévoilent sans qu’aucune indiscrétion soit commise, et l’on apprit soudain qu’Arsène Lupin avait eu l’audace de renvoyer à M. Gerbois le numéro 514-série 23 !

Mutta on olemassa salaisuuksia, jotka paljastuvat ilman, että niitä paljastettaisiin tahallaan, ja pian kuultiin, että Arsène Lupin oli uskaltanut lähettää Gerboisille numeron 514-sarja 23!

La nouvelle fut accueillie avec une admiration stupéfaite.

Uutinen otettiin vastaan tyrmistyneellä ihailulla.

Décidément c’était un beau joueur que celui qui jetait sur la table un atout de cette importance, le précieux billet !

Hän oli todellakin taitava pelaaja, joka pani pöydälle näin tärkeän valttikortin, arvokkaan setelin!

Certes, il ne s’en était dessaisi qu’à bon escient et pour une carte qui rétablissait l’équilibre.

Toki hän oli luopunut siitä vain viisaasti ja sellaisen kortin takia, joka palautti tasapainon.

Mais si la jeune fille s’échappait ?

Mutta jos tyttö pakenisi?

Si l’on réussissait à reprendre l’otage qu’il détenait ?

Ja jos onnistuttaisiin ottamaan takaisin panttivangin, jota hän piti hallussaan?

La police sentit le point faible de l’ennemi et redoubla d’efforts. Arsène Lupin désarmé, dépouillé par lui-même, pris dans l’engrenage de ses combinaisons, ne touchant pas un traître sou du million convoité... du coup les rieurs passaient dans l’autre camp.

Poliisi huomasi vihollisen heikkouden ja tehosti ponnistelujaan. Arsène Lupin aseeton, itsensä riisunut, joutunut omien juonittelujensa uhriksi, ei saanut koskettaa edes pientä osaa himoitusta miljoonasta... ja yhtäkkiä naurajat vaihtuivat toiselle puolelle.

Mais il fallait retrouver Suzanne. Et on ne la retrouvait pas, et pas davantage, elle ne s’échappait !

Mutta Suzannen oli löydettävä. Eikä häntä löytynyt, eikä hän päässyt pakoon!

Soit, disait-on, le point est acquis, Arsène gagne la première manche.

Se tarkoittaa, sanottiin, että asia on ratkaistu, Arsène voitti ensimmäisen kierroksen.

Mais le plus difficile est à faire !

Mutta vaikein osuus on vielä edessä!

Mlle Gerbois est entre ses mains, nous l’accordons, et il ne la remettra que contre cinq cent mille francs.

Neiti Gerbois on hänen käsissään, myönnämme sen, ja hän luovuttaa hänet vain vastineeksi viidestä sataatuhannesta frangista.

Mais où et comment s’opérera l’échange ?

Mutta missä ja miten vaihto tapahtuisi?

Pour que cet échange s’opère, il faut qu’il y ait rendez-vous, et alors qui empêche M. Gerbois d’avertir la police et, par là, de reprendre sa fille tout en gardant l’argent ?

Jotta vaihto onnistuisi, tarvitaan tapaamispaikka. Ja mikä estäisi herra Gerboisia varoittamasta poliisia ja saamasta tyttärensä takaisin samalla, kun hän pitää rahat itsellään?

On interviewa le professeur. Très abattu, désireux de silence, il demeura impénétrable.

Professoria haastateltiin. Hän oli hyvin allapäin, halusi pysyä hiljaisena ja oli muutenkin vaikeasti lähestyttävä.

— Je n’ai rien à dire, j’attends.

– Minulla ei ole mitään sanottavaa, odotan vain.

— Et Mlle Gerbois ?

– Entä neiti Gerbois?

— Les recherches continuent.

– Etsinnät jatkuvat.

— Mais Arsène Lupin vous a écrit ?

– Mutta Arsène Lupin kirjoitti sinulle?

— Non.

– Ei, hän ei kirjoittanut.

— Vous l’affirmez ?

– Vahvistatko sen?

— Non.

– Ei.

— Donc c’est oui. Quelles sont ses instructions ?

– Eli kyllä. Mitkä olivat hänen ohjeensa?

— Je n’ai rien à dire.

– Minulla ei ole mitään sanottavaa.

On assiégea Me Detinan. Même discrétion.

Me Detinania piiritettiin. Sama hiljaisuus.

— M. Lupin est mon client, répondait-il avec une affectation de gravité, vous comprendrez que je sois tenu à la réserve la plus absolue.

– Herra Lupin on asiakkaani, hän vastasi vakavasti, ymmärrätte varmaan, että minun on säilytettävä täysi hiljaisuus.

Tous ces mystères irritaient la galerie.

Kaikki nämä arvoitukset ärsyttivät galleriaa.

Évidemment des plans se tramaient dans l’ombre.

Ilmeisesti suunnitelmia tehtiin salaa.

Arsène Lupin disposait et resserrait les mailles de ses filets, pendant que la police organisait autour de M. Gerbois une surveillance de jour et de nuit.

Arsène Lupin järjesteli ja tiivisti verkostoaan, sillä välin poliisi valvoi M. Gerboisia vuorokauden ympäri.

Et l’on examinait les trois seuls dénouements possibles : l’arrestation, le triomphe, ou l’avortement ridicule et piteux.

Ja tarkasteltiin kolmea ainoaa mahdollista lopputulosta: pidätys, voitto tai naurettava ja häpeällinen epäonnistuminen.

Mais il arriva que la curiosité du public ne devait être satisfaite que de façon partielle, et c’est ici dans ces pages que, pour la première fois, l’exacte vérité se trouve révélée.

Mutta kävi ilmi, että yleisön uteliaisuus sai tyydytyksen vain osittain, ja tässä kirjassa paljastuu ensimmäistä kertaa täydellinen totuus.