Eu chamo-me Theodoro―e fui amanuense do Ministerio do Reino.

Nimeni on Theodoro, ja olen toiminut Kuninkaallisen ministeriön kirjurina.

N'esse tempo vivia eu á travessa da Conceição n.º 106, na casa d'hospedes da D. Augusta, a esplendida D. Augusta, viuva do major Marques.

Tuolloin asuin Conceiçãon kadun 106 numerossa D. Augustan vierasmajassa. D. Augusta oli majuri Marquesin leski, ja hän oli erittäin vaikuttava nainen.

Tinha dois companheiros: o Cabrita, empregado na Administração do bairro central, esguio e amarello como uma tocha d'enterro; e o possante, o exuberante tenente Couceiro, grande tocador de viola franceza.

Minulla oli kaksi ystävää: Cabrita, joka työskenteli keskusalueen hallinnossa ja oli hoikka ja keltainen kuin hautakynttilä, sekä vahva ja energinen luutnantti Couceiro, joka oli erinomainen ranskan huilun soittaja.

A minha existencia era bem equilibrada e suave.

Elämäni oli hyvin tasapainoinen ja miellyttävä.

Toda a semana, de mangas de lustrina á carteira da minha repartição, ia lançando, n'uma formosa letra cursiva, sobre o papel Tojal do Estado, estas phrases faceis: «Ill.mo e Exc.mo Snr.

Joka viikko pukeutuneena työvaatteisiini ja kantamassa työkirjaani, kirjoitin kauniilla kursiivikirjaimilla valtion Tojal-paperille nämä yksinkertaiset lauseet: “Arvoisa ja korkean arvostuksen ansainnut herra.”

―Tenho a honra de communicar a V. Exc.ª...

―Minulla on kunnia ilmoittaa Teille...

Tenho a honra de passar ás mãos de V. Exc.ª, Ill.mo e Exc.mo Snr...»

Minulla on kunnia luovuttaa asiakirja Teidän käsiinne, arvoisa ja korkean arvostuksen ansainnut herra...”

Aos domingos repousava: installava-me então no canapé da sala de jantar, de cachimbo nos dentes, e admirava a D. Augusta, que, em dias de missa, costumava limpar com clara d'ovo a caspa do tenente Couceiro.

Sunnuntaisin lepäsin: asetuin sitten ruokasalin sohvalle, piippu suussani, ja katselin D. Augustaa, joka messupäivinä yleensä puhdisti luutnantti Couceiron hilseä munankeltuaisella.

Esta hora, sobretudo no verão, era deliciosa: pelas janellas meio cerradas penetrava o bafo da soalheira, algum repique distante dos sinos da Conceição Nova, e o arrulhar das rolas na varanda;

Tämä hetki, erityisesti kesäaikaan, oli ihana: puoliksi suljetut ikkunat päästivät sisään auringonpaistetta, kaukaisen Conceiçãon kellonsoiton ja kyyhkysten kirkaisut parvekkeella.

a monotona susurração das moscas balançava-se sobre a velha cambraia, antigo véo nupcial da Madame Marques, que cobria agora no aparador os pratos de cerejas bicaes;

Kärpästen monotoninen surina kuului vanhasta päiväpeitteestä, joka oli aiemmin ollut rouva Marquesin hääpeite ja joka nyt peitti vitriinissä olevat kirsikkapiirakat.

pouco a pouco o tenente, envolvido n'um lençol como um idolo no seu manto, ia adormecendo, sob a fricção molle das carinhosas mãos da D. Augusta; e ella, arrebitando o dedo minimo branquinho e papudo, sulcava-lhe as rêpas lustrosas com o pentesinho dos bichos...

Vähitellen luutnantti, joka oli kääritty liinavaatteeseen kuin jumalolento omaan kaapuunsa, nukahti D. Augustan hellien käsiemien pehmeän hieronnan mukana, ja hän kärventeli pientä valkoista nimettömää sormeaan ja raastoi luutnantin kiiltävät kulmakarvat pienellä koiranharjalla...

Eu então, enternecido, dizia á deleitosa senhora:

Silloin minä, liikuttuneena, sanoin ihanalle rouvalle:

―Ai D. Augusta, que anjo que é!

―Voi D. Augusta, mikä enkeli oletkaan!

Ella ria; chamava-me enguiço!

Hän nauroi ja kutsui minua typerykseksi!

Eu sorria, sem me escandalisar.

Minä hymyilin, enkä loukkaantunut.

Enguiço era com effeito o nome que me davam na casa―por eu ser magro, entrar sempre as portas com o pé direito, tremer de ratos, ter á cabeceira da cama uma lithographia de Nossa Senhora das Dôres que pertencera á mamã, e corcovar.

Typerys oli tosiaan nimi, jota minulle annettiin talossa – koska olin hoikka, avasin aina ovet oikealla jalalla, pelkäsin rottia, piti sängynpäädyssä Nossa Senhoran das Doresin litografiota, joka oli kuulunut äidilleni, ja kärventelin.

Infelizmente corcóvo―do muito que verguei o espinhaço, na Universidade, recuando como uma pêga assustada diante dos senhores Lentes; na repartição, dobrando a fronte ao pó perante os meus Directores Geraes.

Valitettavasti olin myös nöyryyttävä – koska kaarsiessani selkärankaa yliopistossa kuin säikähtänyt tamma Lentesin herrojen edessä ja törmäten päätäni maahan ylijohtajieni edessä työpaikalla.

Esta attitude de resto convém ao bacharel; ella mantem a disciplina n'um Estado bem organisado; e a mim garantia-me a tranquillidade dos domingos, o uso d'alguma roupa branca, e vinte mil reis mensaes.

Tällainen asenne sopii kuitenkin bakalaureatille; se ylläpitää kuria hyvin järjestetyssä valtiossa; ja minulle se takasi sunnuntaiset rauhalliset päivät, mahdollisuuden käyttää valkoisia vaatteita ja 20 000 realin kuukausipalkan.

Não posso negar, porém, que n'esse tempo eu era ambicioso―como o reconheciam sagazmente a Madame Marques e o lepido Couceiro.

En kuitenkaan voi kieltää, että olin tuolloin kunnianhimoinen – kuten Madame Marques ja viehättävä Couceiro oivaltavasti huomasivat.

Não que me revolvesse o peito o appetite heroico de dirigir, do alto d'um throno, vastos rebanhos humanos;

En tarkoittanut, että minussa kuohui sankarillinen halu johtaa suuria ihmisjoukkioita valtaistuimelta käsin.

não que a minha louca alma jámais aspirasse a rodar pela Baixa em trem da Companhia, seguida d'um correio choitando;―mas pungia-me o desejo de poder jantar no Hotel Central com Champagne, apertar a mão mimosa de viscondessas, e, pelo menos duas vezes por semana, adormecer, n'um extasi mudo, sobre o seio fresco de Venus.

En tarkoittanut, että hullu sieluni koskaan haaveilisi ajamisesta Companhian junassa Baixan alueella, jota seuraisi kokoontuva postinkantaja. Mutta minua kiehtoi ajatus päivällisestä Hotel Centralissa samppanjan kera, kättelemisestä hurmaavien kreivitärten kanssa ja – ainakin kaksi kertaa viikossa – nukkumisesta Venuksen raikkaan rinnan päällä hiljaisessa hurmoksessa.

Oh! moços que vos dirigieis vivamente a S. Carlos, atabafados em paletots caros onde alvejava a gravata de soirée! Oh!

Voi! nuoret herrat, jotka suuntasivat innokkaasti kohti S. Carlosta, tukeutuneet kalliisiin takkeihin, joissa loisti iltojen solmio! Voi!

tipoias, apinhadas de andaluzas, batendo galhardamente para os touros―quantas vezes me fizestes suspirar!

Härät, täynnä andalusialaisia hevosia, jotka taistelivat rohkeasti härkien kanssa – kuinka monta kertaa te saitte minut huokaamaan!

Porque a certeza de que os meus vinte mil reis por mez e o meu geito encolhido de enguiço me excluiam para sempre d'essas alegrias sociaes vinha-me então ferir o peito―como uma frecha que se crava n'um tronco, e fica muito tempo vibrando!

Sillä varmuus, että minun 20 000 realia kuukaudessa ja krymppynen selkärankani sulkivat minut ikuisesti näistä sosiaalisista nautinnoista, iski rintaani – kuin nuoli, joka uppoaa puuhun ja värisee kauan!

Ainda assim, eu não me considerava sombriamente um «pária».

Siitä huolimatta en pitänyt itseäni synkästi "huijarina".

A vida humilde tem doçuras: é grato, n'uma manhã de sol alegre, com o guardanapo ao pescoço, diante do bife de grelha, desdobrar o Diario de Noticias;

Nöyrä elämä on suloisempaa: on ihanaa avata Diario de Noticias a aamulla auringonpaisteessa, liinavaatteet kaulassa ja grillatun pihvin edessä.

pelas tardes de verão, nos bancos gratuitos do Passeio, gozam-se suavidades de idyllio; é saboroso á noite no Martinho, sorvendo aos goles um café, ouvir os verbosos injuriar a patria...

Kesäiltapäivinä Passeion ilmaisilla penkeillä nautitaan idyllin pehmeydestä. Yöllä Martinhossa on miellyttävää siemailla kahvia ja kuunnella keskustelevia maanmiehiä.

Depois, nunca fui excessivamente infeliz―porque não tenho imaginação: não me consumia, rondando e almejando em torno de paraisos ficticios, nascidos da minha propria alma desejosa como nuvens da evaporação d'um lago; não suspirava, olhando as lucidas estrellas, por um amor á Romeo, ou por uma gloria social á Camors.

Ja sitten en ole koskaan ollut liian onneton – sillä minulla ei ole mielikuvitusta: en kärsinyt haaveillen kuvitteellisista paratiiseista, jotka syntyivät oman sieluni toiveista kuin järven haihtumisen pilvet; en haaveillut tähtien kirkkaudesta, Rooman rakkaudesta tai Camorsin yhteiskunnallisesta maineesta.

Sou um positivo.

Olen realisti.

Só aspirava ao racional, ao tangivel, ao que já fôra alcançado por outros no meu bairro, ao que é accessivel ao bacharel.

Pyrin vain järkevään, konkreettiseen, siihen, mitä muut ovat saavuttaneet naapurustossani, siihen, mikä on saavutettavissa ylioppilasille.

E ia-me resignando, como quem a uma table d'hôte mastiga a bucha de pão secco á espera que lhe chegue o prato rico da Charlotte russe.

Ja alistuin kuin se, joka pureskelee kuivaa leipäpalaa päivällisellä odottaen Charlotte russea.

As felicidades haviam de vir: e para as apressar eu fazia tudo o que devia como portuguez e como constitucional:―pedia-as todas as noites a Nossa Senhora das Dôres, e comprava decimos da loteria.

Onnen hetket tulisivat: ja niiden nopeuttamiseksi tein kaiken, mitä portugalilaisena ja perustuslaillisena kansalaisena piti tehdä: – rukoilin joka ilta Nossa Senhora das Doresia ja ostin lottoarpoja.

No entanto procurava distrahir-me.

Siitä huolimatta yritin viihdyttää itseäni.

E como as circumvoluções do meu cerebro me não habilitavam a compôr odes, á maneira de tantos outros ao meu lado que se desforravam assim do tedio da profissão;

Ja koska aivoni kiertymät eivät kyenneet säveltämään oodeja, kuten niin monet muut ympärilläni, jotka näin tylsistyivät ammatissaan,

como o meu ordenado, paga a casa e o tabaco, me não permittia um vicio―tinha tomado o habito discreto de comprar na feira da Ladra antigos volumes desirmanados, e á noite, no meu quarto, repastava-me d'essas leituras curiosas.

ja koska palkkani, jolla maksoin asunnon ja tupakan, ei sallinut harrastuksia – olin ottanut hiljaisen tavan ostaa Ladran kirpputorilta vanhoja, hajonneita kirjoja ja illalla päivitellä itseäni näillä mielenkiintoisilla lukemisilla.

Eram sempre obras de titulos ponderosos: Galera da Innocencia, Espelho Milagroso, Tristeza dos Mal Desherdados...

Ne olivat aina teoksia, joiden nimet olivat painavia: Galera da Inocência, Espelho Milagroso, Tristeza dos Mal Desherdados...

O typo venerando, o papel amarellado com picadas de traça, a grave encadernação freiratica, a fitinha verde marcando a pagina―encantavam-me!

Kunnioitettu kirja, keltainen paperi kärpään pistojen kanssa, vakava fransiskaanien kirjansidonta, vihreä nauha merkitsemään sivua – hurmasivat minua!

Depois, aquelles dizeres ingenuos em letra gorda davam uma pacificação a todo o meu sêr, sensação comparavel á paz penetrante d'uma velha cêrca de mosteiro, na quebrada d'um valle, por um fim suave de tarde, ouvindo o correr d'agua triste...

Ja sitten ne naiivit sanat paksussa kirjasimessa toivat rauhaa koko olemukseeni, tunne, joka on verrattavissa vanhan luostarimuurin rauhallisuuteen laakson pohjalla, lempeän iltapäivän aikana, kuunnellessa surullista veden kuohumista...

Uma noite, ha annos, eu começára a lêr, n'um d'esses in-folios vetustos, um capitulo intitulado Brecha das Almas; e ia cahindo n'uma somnolencia grata, quando este periodo singular se me destacou do tom neutro e apagado da pagina, com o relevo d'uma medalha d'ouro nova brilhando sobre um tapete escuro: copío textualmente:

Yhtenä iltana, vuosia sitten, aloin lukea yhdessä näistä vanhoista in-folioista lukua nimeltä Brecha das Almas; ja olin vaipumassa miellyttävään uneliaisuuteen, kun tämä ainutlaatuinen kappale erottui sivun neutraalista ja tylsästä sävystä kuin uusi kultamitali loistaisi tummalla matolla: kopioin sen sanat kirjaimellisesti:

«No fundo da China existe um Mandarim mais rico que todos os reis de que a Fabula ou a Historia contam.

“Kiinan syvimmissä osissa on mandariini, joka on rikkaampi kuin kaikki tarinoiden tai historian kuninkaat.”

D'elle nada conheces, nem o nome, nem o semblante, nem a sêda de que se veste.

En tiedä mitään hänen nimestään, ulkonäöstään tai vaatetuksestaan.”

Para que tu herdes os seus cabedaes infindaveis, basta que toques essa campainha, posta a teu lado, sobre um livro.

Jotta perisit hänen loputtomat aarteensa, sinun tarvitsee vain soittaa tätä kelloa, joka on sivusi vieressä kirjan päällä.”

Elle soltará apenas um suspiro, n'esses confins da Mongolia.

Hän päästää vain kuiskauksen näillä Mongolian äärireunoilla.”

Será então um cadaver: e tu verás a teus pés mais ouro do que póde sonhar a ambição d'um avaro.

Silloin hän on kuollut, ja jalkojesi juurella näet enemmän kultaa kuin ahneutta tavoitteleva avaro voisi koskaan uneksiakaan.”

Tu, que me lês e és um homem mortal, tocarás tu a campainha?»

Sinä, joka luet tätä ja olet kuolevainen ihminen, soittaisitko sinä kelloa?”

Estaquei, assombrado, diante da pagina aberta: aquella interrogação «homem mortal, tocarás tu a campainha?»

Seisoin kauhistuneena avatun sivun edessä: tuo kysymys “kuolevainen ihminen, soittaisitko sinä kelloa?”

parecia-me facêta, picaresca, e todavia perturbava-me prodigiosamente.

vaikutti minusta kiehtovana ja pikantina, mutta silti se häiritsi minua valtavasti.

Quiz lêr mais; mas as linhas fugiam, ondeando como cobras assustadas, e no vazio que deixavam, d'uma lividez de pergaminho, lá ficava, rebrilhando em negro, a interpellação estranha―«tocarás tu a compainha?»

Halusin lukea lisää, mutta rivit karkasivat, liikkuen kuin säikähtäneet käärmeet, ja niiden jättämässä tyhjiössä, pergamentin kalpeudessa, loisti edelleen outo kysymys – “soittaisitko sinä kelloa?”

Se o volume fosse d'uma honesta edição Michel-Levy, de capa amarella, eu, que por fim não me achava perdido n'uma floresta de ballada allemã, e podia da minha sacada vêr branquejar á luz do gaz o correame da patrulha―teria simplesmente fechado o livro, e estava dissipada a allucinação nervosa.

Jos kirja olisi ollut rehellisen Michel-Levyn kustantaman, keltaisen kannen kirja, en minä, joka en lopulta ollut eksyksissä saksalaisen balladin metsässä ja pystynyt näkemään pataljoonan valjaat kaasun valossa – olisi yksinkertaisesti sulkenut kirjan, ja hermostunut harhakuva olisi hävinnyt.

Mas aquelle sombrio in-folio parecia estalar magia; cada letra affectava a inquietadora configuração d'esses signaes da velha cabala, que encerram um attributo fatidico; as virgulas tinham o retorcido petulante de rabos de diabinhos, entrevistos n'uma alvura de luar;

Mutta tämä synkkä in-folio näytti säteilevän taikuutta; jokainen kirjain vaikutti hälyttävästi vanhan kabbalan merkeistä, jotka sisältävät kohtalokkaan ominaisuuden; pilkut olivat paholaisen häntien kieroutuneita ja niihin vilkkahti kuutamonvalkoisessa kuussa pilkahdus.

no ponto d'interrogação final eu via o pavoroso gancho com que o Tentador vai fisgando as almas que adormeceram sem se refugiar na inviolavel cidadella da Oração!...

Lopullisessa kysymysmerkissä näkyi se kauhea koukku, jolla Kiusaaja nappaa ne sielut, jotka ovat nukahtaneet pakenematta rukouksen loukkaamattomaan linnaan!...

Uma influencia sobrenatural apoderando-se de mim, arrebatava-me devagar para fóra da realidade, do raciocinio:

Yliluonnollinen vaikutus valtasi minut ja vei minut hitaasti pois todellisuudesta, järkeilykyvystä:

e no meu espirito foram-se formando duas visões―d'um lado um Mandarim, decrepito, morrendo sem dôr, longe, n'um kiosque chinez, a um ti-li-tin de campainha; do outro toda uma montanha de ouro scintillando aos meus pés!

ja mielessäni muodostui kaksi näkyä – toisaalta vanha mandariini, joka kuolee kivuttomasti kaukaisessa kiinalaisessa kioskissa kelloa soittaessa, toisaalta koko vuorenkulta, joka säihkyi jalkojeni juurella!

Isto era tão nitido, que eu via os olhos obliquos do velho personagem embaciarem-se, como cobertos d'uma tenue camada de pó; e sentia o fino tinir de libras rolando juntas.

Se oli niin selvää, että näin vanhan hahmon silmien samentuvan kuin pölyn peittämiksi, ja kuulin punnien hienon kolina päällekkäin kulkevan.

E immovel, arripiado, cravava os olhos ardentes na campainha, pousada pacatamente diante de mim sobre um diccionario francez―a campainha prevista, citada no mirifico in-folio...

Ja liikkumattomana, kauhistuneena, tuijotin kelloa, joka oli säällisesti asetettu eteeni ranskan sanakirjan päälle – kello, joka oli ennustettu ja mainittu ihmeellisessä in-foliossa...

Foi então que, do outro lado da mesa, uma voz insinuante e metallica me disse, no silencio:

Silloin pöydän toiselta puolelta kuului hiljaisuudessa kiehtova, metallinen ääni:

―Vamos, Theodoro, meu amigo, estenda a mão, toque a campainha, seja um forte!

–Tule, Theodoro, ystäväni, ojenna kätesi, soita kelloa, ole vahva!

O abat-jour verde da vela punha uma penumbra em redor.

Vahanen vihreä lamppu loi ympärilleen hämärän.

Ergui-o, a tremer.

Nostin sen vapisevana.

E vi, muito pacificamente sentado, um individuo corpulento, todo vestido de preto, de chapéo alto, com as duas mãos calçadas de luvas negras gravemente apoiadas ao cabo d'um guarda-chuva.

Ja näin hyvin rauhallisesti istuvan, lihavan hahmon, joka oli pukeutunut kokonaan mustaan, hattua myöten, kaksi kättä mustissa käsineuvoissa tukeutuneena sateenvarjon kahvaan.

Não tinha nada de phantastico.

Siinä ei ollut mitään fantastista.

Parecia tão contemporaneo, tão regular, tão classe-média como se viesse da minha repartição...

Hän vaikutti niin aikamme ihmiseltä, niin tavalliselta, niin keskiluokan edustajalta kuin hän olisi tullut toimistostani...

Toda a sua originalidade estava no rosto, sem barba, de linhas fortes e duras; o nariz brusco, d'um aquilino formidavel, apresentava a expressão rapace e atacante d'um bico d'aguia; o córte dos labios, muito firme, fazia-lhe como uma bocca de bronze; os olhos, ao fixar-se, assemelhavam dois clarões de tiro, partindo subitamente d'entre as sarças tenebrosas das sobrancelhas unidas;

Koko hänen omaperäisyytensä oli kasvoissa, joissa ei ollut partaa, vahvoissa ja kovissa piirteissä; terävä nenä, kuin jonkin mahtavan linnakkeen, ilmenti petollista ja hyökkäävää kotkan nokkaa; tiukat huulet muodostivat kuin pronssiset suut; silmät, kun ne lukitsuivat toisensa, olivat kuin kaksi tulipalloa, jotka äkkiä syttyivät yhteen kasvojen pimeissä kulmissa.

era livido―mas, aqui e além na pelle, corriam-lhe raiações sanguineas como n'um velho marmore phenicio.

Hän oli kalpea – mutta hänen ihonsa täällä ja siellä kuin muinaisen foinikialaisen marmorin jäljet, joissa virtasi veren punaisia juonia.

Veio-me á idéa de repente que tinha diante de mim o Diabo: mas logo todo o meu raciocinio se insurgiu resolutamente contra esta imaginação.

Yhtäkkiä minulle tuli ajatus, että edessäni oli Paholainen: mutta sitten koko järkeni kapinoi määrätietoisesti tätä kuvitelmaa vastaan.

Eu nunca acreditei no Diabo―como nunca acreditei em Deus.

En ole koskaan uskonut Paholaisen olemassaoloon – samalla tavoin kuin en ole koskaan uskonut Jumalaan.

Jámais o disse alto, ou o escrevi nas gazetas, para não descontentar os poderes publicos, encarregados de manter o respeito por taes entidades:

En ole koskaan sanonut sitä ääneen tai kirjoittanut sitä sanomalehtiin, etten loukkaisi viranomaisia, jotka ovat velvollisia kunnioittamaan tällaisia olentoja:

mas que existam estes dois personagens, velhos como a Substancia, rivaes bonacheirões, fazendo-se mutuamente pirraças amaveis,―um de barbas nevadas e tunica azul, na toilette do antigo Jove, habitando os altos luminosos, entre uma côrte mais complicada que a de Luiz XIV; e o outro enfarruscado e manhoso, ornado de cornos, vivendo nas chammas inferiores, n'uma imitação burgueza do pitoresco Plutão―não acredito.

mutta jos nämä kaksi hahmoa, yhtä vanhoja kuin Aine itse, leikkisästi kilpailevat keskenään – toinen harmaapartainen ja sinisessä takissa, antiikin Jupiterin tavoin, asuen valoisissa korkeuksissa, monimutkaisemmassa hovissa kuin Ludvig XIV:n hovi; ja toinen hämyinen ja viekas, sarvien koristama, eläen alamaailmassa, porvarillisena jäljitelmänä maalauksellisesta Plutonesta – niin en usko siihen.

Não, não acredito!

Ei, en usko siihen!

Céo e Inferno são concepções sociaes para uso da plebe―e eu pertenço á classe-média.

Taivas ja helvetti ovat sosiaalisia käsityksiä, jotka on tarkoitettu rahvaalle – ja minä kuulun keskiluokkaan.

Rezo, é verdade, a Nossa Senhora das Dôres: porque, assim como pedi o favor do senhor doutor para passar no meu acto;

Rukoilen tosin Neitsyt Mariaa kärsimyksien aikana: sillä, kuten pyysin lääkärin apua läpäistäkseni koepiirteeni,

assim como, para obter os meus vinte mil reis, implorei a benevolencia do senhor deputado; igualmente para me subtrahir á tisica, á angina, á navalha de ponta, á febre que vem da sargeta, á casca de laranja escorregadia onde se quebra a perna, a outros males publicos, necessito ter uma protecção extra-humana.

ja kuten anoin kansanedustajan hyväntahtoisuutta saadakseni 20 000 realia, niin myös päästäkseni eroon tuberkuloosista, kurkkukivusta, terävistä partaveitsistä, kuumetta aiheuttavista rokotteista, liukkaista appelsiinikuorista, joissa voi rikkoa jalkansa, ja muista julkisista vaivoista, tarvitsen yli-inhimillistä suojelua.

Ou pelo rapa-pé ou pelo incensador o homem prudente deve ir fazendo assim uma serie de sabias adulações desde a Arcada até ao Paraiso.

Joko parturin tai suitsukkeen kautta järkevä ihminen tulisi tehdä viisaita kunnianosoituksia Arkadian portilta Paratiisiin asti.

Com um compadre no bairro, e uma comadre mystica nas Alturas―o destino do bacharel está seguro.

Naapuruston hyvä ystävä ja mystinen kummitus taivaissa – silloin lakimiehen kohtalo on turvassa.

Por isso, livre de torpes superstições, disse familiarmente ao individuo vestido de negro:

Siksi, vapaana häpeällisistä taikauskoista, sanoin ystävällisesti mustiin pukeutuneelle henkilölle:

―Então, realmente, aconselha-me que toque a campainha?

– Niin, neuvoatko minua todella soittamaan kelloa?

Elle ergueu um pouco o chapéo, descobrindo a fronte estreita, enfeitada d'uma gaforinha crespa e negrejante como a do fabuloso Alcides, e respondeu, palavra a palavra:

Hän nosti hattuaan hiukan paljastaakseen kapean otsansa, jota koristi pieni kiharainen tukka, joka oli yhtä tumma kuin satujen Alcidesin, ja vastasi sanasta sanaan:

―Aqui está o seu caso, estimavel Theodoro.

– Tässä on sinun ongelmasi, arvostettava Theodoro.

Vinte mil reis mensaes são uma vergonha social!

20 000 realia kuukaudessa on sosiaalinen häpeä!

Por outro lado, ha sobre este globo coisas prodigiosas: ha vinhos de Borgonha, como por exemplo o Romanée-Conti de 58 e o Chambertin de 61, que custam, cada garrafa, de dez a onze mil reis; e quem bebe o primeiro calix, não hesitará, para beber o segundo, em assassinar seu pai...

Toisaalta tällä maapallolla on ihmeellisiä asioita: on esimerkiksi burgundilaisia viinejä, kuten vuoden 1958 Romanée-Conti ja vuoden 1961 Chambertin, jotka maksavat pullo kerrallaan 10–11 realia. Ja joka juo ensimmäisen lasin, ei epäröi tappaa isäänsä saadakseen toisen lasin...

Fabricam-se em Paris e em Londres carruagens de tão suaves molas, de tão mimosos estofos, que é preferivel percorrer n'ellas o Campo Grande, a viajar, como os antigos deuses, pelos céos, sobre os fôfos coxins das nuvens...

Pariisissa ja Lontoossa valmistetaan autoja, joiden jouset ovat niin pehmeät ja verhoilu niin mukava, että on parempi matkustaa niillä Campo Grandella kuin kulkea muinaisten jumalten tavoin taivaan yllä pilvien pehmeillä tyynyillä...

Não farei á sua instrucção a offensa de o informar que se mobilam hoje casas, d'um estylo e d'um conforto, que são ellas que realisam superiormente esse regalo ficticio, chamado outr'ora a «Bemaventurança».

En loukkaa koulutustasi kertomalla, että nykyään rakennetaan taloja, jotka ylittävät kaikin puolin sen kuvitteellisen nautinnon, jota kutsuttiin ennen nimellä "Autuus".

Não lhe fallarei, Theodoro, d'outros gozos terrestres: como, por exemplo, o Theatro do Palais Royal, o baile Laborde, o Café Anglais...

En kerro sinulle, Theodoro, muista maallisista nautinnoista: kuten esimerkiksi Palais Royalin teatterista, Laborden tanssiaisista, Café Anglaisista...

Só chamarei a sua attenção para este facto: existem sêres que se chamam Mulheres―differentes d'aquelles que conhece, e que se denominam Femeas.

Haluan vain kiinnittää huomiosi seuraavaan tosiasiaan: on olentoja, joita kutsutaan naisiksi – erilaisia kuin ne, jotka sinä tunnet ja kutsut naisiksi.

Estes sêres, Theodoro, no meu tempo, a paginas 3 da Biblia, apenas usavam exteriormente uma folha de vinha.

Nämä olennot, Theodoro, minun aikanani käyttivät Raamatun kolmannella sivulla vain viinanlehtiä vaatetuksenaan.

Hoje, Theodoro, é toda uma symphonia, todo um engenhoso e delicado poema de rendas, baptistes, setins, flôres, joias, cachemiras, gazes e velludos...

Nykyään, Theodoro, kyse on koko sinfoniasta, koko kekseliäästä ja herkästä runosta, joka koostuu pitsistä, batistista, sifonkista, kukista, jalokivistä, kashmirista, kangasista ja päällystekankaista...

Comprehende a satísfação inenarravel que haverá, para os cinco dedos de um christão, em percorrer, palpar estas maravilhas macias;―mas tambem percebe que não é com o troco d'uma placa honesta de cinco tostões que se pagam as contas d'estes cherubins...

Ymmärrä se sanoin kuvaamaton tyydytys, jota kristityn viidellä sormella on nauttia näistä pehmeistä ihmeistä – mutta ymmärrä myös, ettei näiden enkeleiden laskuja voi maksaa rehellisen viiden sentin kolikon hinnalla...

Mas ellas possuem melhor, Theodoro: são os cabellos côr do ouro ou côr da treva, tendo assim nas suas tranças a apparencia emblematica das duas grandes tentações humanas―a fome do metal precioso e o conhecimento do absoluto transcendente.

Mutta heillä on jotain parempaa, Theodoro: heidän hiukset ovat kultaisen tai tumman väriset, ja heidän letvutuksensa muistuttavat kahdesta suuresta inhimillisestä kiusauksesta – jalometallin himosta ja absoluuttisen ylimaailmallisuuden tietämisestä.

E ainda teem mais: são os braços côr de marmore, d'uma frescura de lirio orvalhado; são os seios, sobre os quaes o grande Praxiteles modelou a sua Taça, que é a linha mais pura e mais ídeal da Antiguidade....

Ja heillä on vielä muutakin: heidän kätensä ovat marmorinvalkoiset, liljakukkien tuoksuvia; heidän rintansa, joiden mukaan suuri Praxitelos muovasi kupeensa, ovat antiikin puhtain ja ihanteellisin linja...

Os seios, outr'ora (na idéa d'esse ingenuo Ancião que os formou, que fabricou o mundo, e de quem uma inimizade secular me veda de pronunciar o nome), eram destinados á nutrição augusta da humanidade;

Rinnat, jotka kerran (tuon naiivin muinaisen, joka loi maailman ja jonka nimeä en saa mainita, silmissä) olivat tarkoitettu ihmiskunnan ylevään ravitsemiseen...

socegue porém, Theodoro; hoje nenhuma maman racional os expõe a essa funcção deterioradora e severa; servem só para resplandecer, aninhados em rendas, ao gaz das soirées,―e para outros usos secretos.

Mutta ole hiljaa, Theodoro; nykyään mikään järkevä äiti ei altista niitä tälle rappeuttavalle ja ankaria tehtävälle. Ne palvelevat vain säteilemällä pitsin kätköissä iltojen valokeilassa – ja muissa salaisissa tarkoituksissa.

As conveniencias impedem-me de proseguir n'esta exposição radiosa das bellezas, que constituem o Fatal Feminino...

Siveellisyys estää minua jatkamasta tämän kohtalokkaan naisellisuuden kauneuden säteilevää kuvausta...

De resto as suas pupillas já rebrilham....

Muuten heidän pupillinsa jo säteilevät...

Ora todas estas coisas, Theodoro, estão para além, infinitamente para além dos seus vinte mil reís por mez...

Ja kaikki tämä, Theodoro, on paljon, paljon enemmän kuin sinun kuukausittaiset 20 000 realiasi...

Confesse, ao menos, que estas palavras teem o veneravel sello da verdade!...

Myönnä edes, että nämä sanat kantavat totuuden kunnioitettavaa leimaa...

Eu murmurei com as faces abrasadas:

Minä mutisin kuumotuneena:

―Teem.

–Kyllä.

E a sua voz proseguiu, paciente e suave:

Ja hänen äänensä jatkui kärsivällisesti ja lempeästi:

―Que me diz a cento e cinco, ou cento e seis mil contos?

–Entä sitten 115 tai 116 tuhatta kontoa?

Bem sei, é uma bagatella... Mas emfim, constituem um começo; são uma ligeira habilitação para conquistar a felicidade.

Tiedän kyllä, että se on pikkuruinen summa... Mutta loppujen lopuksi se on alku; se on pieni pääoma onnen saavuttamiseksi.

Agora pondere estes factos: o Mandarim, esse Mandarim do fundo da China, está decrepito e está gottoso: como homem, como funccionario do celeste imperio, é mais inutil em Pekin e na humanidade, que um seixo na bocca d'um cão esfomeado.

Mieti nyt näitä tosiasioita: Mandariini, tuo Keski-Kiinan Mandariini, on raihnainen ja veltto: ihminen, taivaallisen imperiumin virkamies, on hyödyttömämpi Pekingissä ja ihmiskunnan kannalta kuin kivi nälkäisen koiran suussa.

Mas a transformação da substancia existe: garanto-lh'a eu, que sei o segredo das coisas...

Mutta aineen muutos on todellinen: vakuutan sinulle, sillä tiedän asioiden salaisuuden...

Porque a terra é assim: recolhe aqui um homem apodrecido, e restitue-o além ao conjuncto das fórmas como vegetal viçoso.

Sillä maa on tällainen: se ottaa tänne mädäntyneen ihmisen ja palauttaa hänet toisella puolella kasvien yhteisöön elinvoimaisena.

Bem póde ser que elle, inutil como Mandarim no Imperio do Meio, vá ser util n'outra terra como rosa perfumada ou saboroso repôlho.

Ehkä hän, joka oli hyödytön Mandariinina Keskimmäisessä imperiumissa, tulee hyödylliseksi toisessa maassa tuoksuvana ruusuena tai maukkaana kaalinpäänä.

Matar, meu filho, é quasi sempre equilibrar as necessidades universaes.

Tappaminen, poikani, on usein tasapainottamista yleismaailmallisista tarpeista.

É eliminar aqui a excrescencia para ir além supprir a falta.

Se on täällä tarpeettoman poistamista, jotta voimme sitten jossakin muualla korvata sen puutteen.

Penetre-se d'estas solidas philosophias.

Ymmärrä nämä vankat filosofiat.

Uma pobre costureira de Londres anceia por vêr florir, na sua trapeira, um vaso cheio de terra negra: uma flôr consolaria aquella desherdada; mas na disposição dos sêres, infelizmente, n'esse momento, a substancia que lá devia ser rosa é aqui na Baixa homem d'Estado...

Lontoon köyhä ompelijatar haavehtii nähdä kukan kasvavan pienessä ikkunassaan, joka on täynnä mustaa maata: kukka lohduttaisi tätä hylättyä naista. Mutta valitettavasti asioiden järjestys on tällä hetkellä sellainen, että aine, jonka pitäisi olla ruusu, on täällä alhaalla valtiomiehenä...

Vem então o fadista de navalha aberta, e fende o estadista; o enxurro leva-lhe os intestinos; enterram-no, com tipoias atraz;

Silloin avoimen veitsen laulaja tulee ja viiltää valtiomiehen. Tulva vie hänen sisäluomansa. Hänet haudataan kengännauhoilla.

a materia começa a desorganisar-se, mistura-se á vasta evolução dos atomos―e o superfluo homem de governo vai alegrar, sob a fórma de amor perfeito, a agua furtada da loura costureira.

Aine alkaa hajota, se sekoittuu atomeiden laajaan kehitykseen - ja ylimääräinen valtiomies tulee ilahduttamaan blondin ompelijattaren veden varastamisena täydellisen rakkauden muodossa.

O assassino é um philanthropo!

Salamurhaaja on filantrooppi!

Deixe-me resumir, Theodoro: a morte d'esse velho Mandarim idiota traz-lhe á algibeira alguns milhares de contos.

Anna minun tiivistää, Theodoro: tämän tyhmän vanhan Mandariinin kuolema tuo sinulle taskuun muutamat tuhannet kontot.

Póde desde esse momento dar pontapés nos poderes publicos: medite na intensidade d'este gozo!

Sinä voit tästä lähtien haastaa viranomaisia oikeuteen: mieti tämän nautinnon voimakkuutta!

É desde logo citado nos jornaes: reveja-se n'esse maximo da gloria humana!

Hänet mainitaan heti sanomalehdissä: nauti tästä ihmiskunnan suurimmasta kunnianosoituksesta!

E agora note: é só agarrar a campainha, e fazer ti-li-tin.

Ja nyt huomaa: sinun tarvitsee vain tarttua kelloon ja sanoa "ti-li-tin".

Eu não sou um barbaro: comprehendo a repugnancia d'um gentleman em assassinar um contemporaneo: o espirrar do sangue suja vergonhosamente os punhos, e é repulsivo o agonisar d'um corpo humano.

En ole barbaari: ymmärrän herrasmiehen vastenmielisyyden tappaa toista ihmistä. Veren roiskeet tahraavat kädet häpeällisesti, ja ihmisen kuoleman tuskallisuus on vastenmielistä.

Mas aqui, nenhum d'esses espectaculos torpes...

Mutta tässä ei ole mitään tällaisia häpeällisiä näytöksiä...

É como quem chama um criado...

Se on kuin kutsuisi palvelijan...

E são cento e cinco ou cento e seis mil contos; não me lembro, mas tenho-o nos meus apontamentos...

Ja summa on 115 tai 116 tuhatta kontoa. En muista tarkkaan, mutta se on merkitty muistiinpanoihini...

O Theodoro não duvída de mim. Sou um cavalheiro:―provei-o, quando, fazendo a guerra a um tyranno na primeira insurreição da justiça, me vi precipitado d'alturas que nem Vossa Senhoria concebe...

Theodoro ei epäile minua. Olen herrasmies: - todistin sen, kun kävin sodan tyrannia vastaan oikeuden ensimmäisessä kapinassa ja joutuin tilanteisiin, joita et voi edes kuvitella...

Um trambulhão consideravel, meu caro senhor!

Melkoinen seikkailija, hyvä herra!

Grandes desgostos!

Suuria vastoinkäymisiä!

O que me consola é que o OUTRO está tambem muito abalado:

Lohduttaa minua, että TOINENkin on hyvin järkyttynyt:

porque, meu amigo, quando um Jehovah tem apenas contra si um Satanaz, tira-se bem de difficuldades mandando carregar mais uma legião d'archanjos; mas quando o inimigo é o homem, armado d'uma penna de pato e d'um caderno de papel branco―está perdido...

sillä, ystäväni, kun Jehovalla on vastassaan vain Saatana, hän pystyy selviytymään vaikeuksista kutsumalla lisäksi enkelien legioonan; mutta kun vihollinen on ihminen, varustettuna ankan höyhenten kynällä ja valkoisella paperilla - hän on menetetty...

Emfim são seis mil contos.

Lopulta summa on kuusi tuhatta kontoa.

Vamos, Theodoro, ahi tem a campainha, seja um homem.

Tule, Theodoro, siinä on kello, ole mies.

Eu sei o que deve a si mesmo um christão.

Tiedän, mitä kristityn tulee tehdä itselleen.

Se este personagem me tivesse levado ao cume d'uma montanha na Palestina, por uma noite de lua cheia, e ahi, mostrando-me cidades, raças e imperios adormecidos, sombriamente me dissesse:―«Mata o Mandarim, e tudo o que vês em valle e collina será teu»,―eu saberia replicar-lhe, seguindo um exemplo illustre, e erguendo o dedo ás profundidades constelladas:―«O meu reino não é d'este mundo!»

Jos tämä hahmo olisi vienyt minut Palestiinan vuoren huipulle täysikuun yönä ja näyttänyt minulle nukkuvia kaupunkeja, kansoja ja valtakuntia ja sanonut minulle: - "Tapa Mandariini, ja kaikki, mitä näet laaksoissa ja kukkulilla, tulee sinun", - olisin tiennyt vastata hänelle yhden kuuluisan esimerkin mukaisesti ja osoittaa sormella kohti tähtiä: - "Minun valtakuntani ei ole tästä maailmasta!"

Eu conheço os meus authores. Mas eram cento e tantos mil contos, offerecidos á luz d'uma vela de stearina, na travessa da Conceição, por um sujeito de chapéo alto, apoiado a um guarda-chuva...

Tiedän kirjailijani. Mutta kyse oli satoja tuhansia kontoja, joita tarjottiin steariinikynttilän valossa Conceiçãon kujalla hattupäiseltä mieheltä, joka nojasi sateenvarjoon...

Então não hesitei. E, de mão firme, repeniquei a campainha.

Silloin en epäröinyt. Ja lujalla kädellä painoin kelloa.

Foi talvez uma illusão; mas pareceu-me que um sino, de bocca tão vasta como o mesmo céo, badalava na escuridão, através do Universo, n'um tom temeroso que decerto foi acordar sóes que faziam né-né e planetas pançudos resonando sobre os seus eixos...

Se oli ehkä harhakuva, mutta minusta tuntui, että kello, jonka suu oli yhtä suuri kuin itse taivas, soi pimeydessä kautta maailmankaikkeuden, pelottavalla äänellä, joka varmasti herätti nukkuvat auringot ja paksuplanetat pyörimään omilla akselillaan...

O individuo levou um dedo á palpebra, e limpando a lagrima que ennevoára um instante o seu olho rutilante:

Mies pyyhkäisi kätensä silmään ja pyyhki pois kyyneleen, joka hetkellisesti sumenti hänen kirkkaan silmänsä.

―Pobre Ti-Chin-Fú!...

- Voi Ti-Chin-Fú!...

―Morreu?

- Hän kuoli?

―Estava no seu jardim, socegado, armando, para o lançar ao ar, um papagaio de papel, no passatempo honesto d'um Mandarim retirado,―quando o surprehendeu este ti-li-tin da campainha.

- Hän oli puutarhassaan, aikomassa heittää paperilinnun ilmaan, mikä on eristyneen mandariinin rehellinen ajanviete, kun häntä yllätti tämä kellojen tinkling-ääni.

Agora jaz á beira d'um arroio cantante, todo vestido de sêda amarella, morto, de pança ao ar, sobre a relva verde: e nos braços frios tem o seu papagaio de papel, que parece tão morto como elle.

Nyt hän makaa virtaavan purosen vieressä, kokonaan keltaisessa silkkiasussa, kuolleena, mahallaan vihreällä nurmikolla; ja kylmissä käsivarsissaan hänellä on paperilinnunsa, joka näyttää aivan yhtä kuolleelta kuin hänkin.

Ámanhã são os funeraes. Que a sabedoria de Confucio, penetrando-o, ajude a bem emigrar a sua alma!

Huomenna on hautajaiset. Auttakoon Confuciusin viisaus hänen sielunsa hyvään siirtymiseen!

E o sujeito, erguendo-se, tirou respeitosamente o chapéo, sahiu, com o seu guarda-chuva debaixo do braço.

Ja mies nousi, otti kunnioittavasti hattunsa pois ja lähti ulos sateenvarjon kanssa kainalossaan.

Então, ao sentir bater a porta, afigurou-se-me que emergia d'um pesadêlo. Saltei ao corredor. Uma voz jovial fallava com a Madame Marques; e a cancella da escada cerrou-se subtilmente.

Sitten, kun kuulin oven sulkeutuvan, tuntui kuin joku olisi herännyt unesta. Hyppäsin käytävälle. Nuori ääni puhui rouva Marquesille, ja portaiden ovi sulkeutui hiljaa.

―Quem é que sahiu agora, ó D. Augusta?―perguntei, n'um suor.

- Kuka tuli juuri ulos, rouva Augusta? - kysyin hikisesti.

―Foi o Cabritinha que vai um bocadinho á batota...

- Se oli Cabritinha, joka meni pelaamaan hieman...

Voltei ao quarto: tudo lá repousava tranquillo, identico, real. O in-folio ainda estava aberto na pagina temerosa. Reli-a: agora parecia-me apenas a prosa antiquada d'um moralista caturra; cada palavra se tornára como um carvão apagado...

Palasin huoneeseen: kaikki oli siellä rauhallisesti, samanlaista, todellista. In-folio oli yhä auki pelottavalla sivulla. Luin sitä uudelleen: nyt se tuntui vain vanhanaikaiselta moraalistin proosalta; jokainen sana oli kuin sammuneen hiilen tavoin...

Deitei-me:―e sonhei que estava longe, para além de Pekin, nas fronteiras da Tartaria, no kìosque d'um convento de Lamas, ouvindo maximas prudentes e suaves que escorriam, com um aroma fino de chá, dos labios de um Buddha vivo.

Lähennyin sänkyyn: - ja uneksin olevani kaukana, Pekingin ulkopuolella, Tartarian rajoilla, lamien luostarin kioskissa, kuuntelemassa viisaita ja lempeitä maksimoja, jotka virtasivat teen hienon tuoksun mukana elävän Buddhan huulilta.